Huulitulehdus eli keiliitti voi johtua monesta eri syystä. Tavallisimmin taustalla on atooppinen ihottuma tai ärsytysihottuma, joka johtuu toistuvasta huulien nuolemisesta tai huulirasvasta. Joskus suupielten seutuun on pesiytynyt Candida albicans-hiiva tai bakteeritulehdus (ks. Suupielten tulehdus).
Auringon ultraviolettisäteily voi aiheuttaa huuliin ihosyövän esiasteen eli aktiinisen keiliitin. Huulitulehdus voi olla myös oire muusta sairaudesta, kuten Crohnin taudista (tulehduksellinen suolistosairaus). Retinoidi-ryhmän lääkkeet, erityisesti aknen hoitoon käytettävä isotretinoiini, kuivattavat käyttäjänsä huulet. Kuivuminen korostuu hoidon alussa ja loppuu parissa viikossa hoidon loputtua.
Atooppinen huulitulehdus
Monilla atooppista ihottumaa sairastavilla, varsinkin lapsilla, huulet rohtuvat, hilseilevät ja halkeilevat etenkin talvikaudella (kuva ). Huulien nuoleskelu ja pureminen pahentaa oireita.
Hoidoksi riittää useimmiten rasvainen huulirasva, kuten puhdistettu vaseliini, jota käytetään pari kertaa päivässä. Hankalampiin oireisiin auttaa hydrokortisonivoide, jota voidaan käyttää yhtäjaksoisesti korkeintaan viikon verran. Hoidon voi tarvittaessa uusia 1–2 viikon tauon jälkeen. Elleivät oireet näillä hoidoilla pysy kurissa, lääkäriltä voi saada tehokkaampia voiteita. Joskus esimerkiksi koivun siitepölyallergiaan liittyvä hedelmä- ja juuresallergia voi pahentaa ihottumaa.

Atooppinen keiliitti. Halkeileva huulitulehdus atooppista ihottumaa sairastavalla pojalla.
Allerginen kosketusihottuma
Monilla atoopikoilla, erityisesti koivuallergisilla, tuoreet hedelmät ja juurekset voivat aiheuttaa nopeasti ilmaantuvaa kutinaa ja turvotusta suun limakalvoilla. Ne voivat aiheuttaa myös huulten tulehdusta, turvotusta ja hilseilyä. Suun limakalvo-oireet häviävät noin puolessa tunnissa, mutta huulireaktion parantuminen voi viedä pidempään. Hoitona on mahdollisuuksien mukaan allergiaa aiheuttavien ruoka-aineiden välttäminen ja tarvittaessa hydrokortisonivoide korkeintaan viikon hoitokuureina.
Kosmetiikan, kuten hammastahnan, huulivoiteiden ja huulipunien, ainesosat, useimmiten hajusteet, väri- tai säilöntäaineet, voivat aiheuttaa viivästynyttä allergista kosketusihottumaa. Lievimmillään reaktio tuntuu ja näkyy huulien rohtumisena ja voimakkaimmillaan äkäisenä ihottumalehahduksena suun ympäristössä. Oireet katoavat aiheuttajaa välttämällä parin viikon kuluessa, ja tarvittaessa paranemista voidaan tehostaa hydrokortisonivoiteella. Kosketusallergiadiagnoosi voidaan tarvittaessa varmistaa kyynärvarren iholle tehtävällä käyttötestillä tai epikutaani- eli lapputestien avulla.
Ärsytysihottuma
Esimerkiksi puikko- ja voidemaisissa huulirasvoissa voi olla ainesosia, jotka toistuvassa käytössä ärsyttävät huulen pintaa. Huulet rohtuvat ilman voidetta nopeasti siten, että rasvaa on käytettävä jopa kymmeniä kertoja päivässä. Kierteen katkaisemiseksi huulirasvojen käytöstä luovutaan ja tilalle otetaan puhdistettu vaseliini, jota käytetään kahdesti vuorokaudessa. Tarvittaessa huulitulehduksen rauhoittamiseen käytetään hydrokortisonivoidetta korkeintaan viikon hoitokuureina.
Joillakin lapsilla, harvemmin aikuisilla, on tapana pureskella tai nuolla huuliaan tai ihoa huulten ympärillä (kuva ). Kierteen katkaiseminen vaatii kortisonivoidehoidon ja sen jälkeen vielä vaseliinia tai perusvoidetta muutaman viikon ajan. Voide saa maistua pahalta, sillä se hillitsee tätä haitallista tapaa.

Huulenpurija. Huulenpurijalla ihottuma on huulipunan ulkopuolella. Huulipunan ja ihottuman väliin jää usein terve ihokaistale, kuten kuvan potilaalla.
Aktiininen huulitulehdus
Auringon UV-säteily vaurioittaa huulien pintakerrosta niin, että ajan mittaan solujen kypsyminen häiriintyy. Muutoksia esiintyy yleisimmin alahuulessa, johon aurinko pääsee paistamaan esteettömämmin. Huulen pinta hilseilee, halkeilee ja rupeutuu eikä parane paikallishoidolla (kuva ). Muutos vastaa iholla esiintyvää aurinkokeratoosiaja diagnoosi varmennetaan yleensä ottamalla huulesta koepala. Aktiininen keiliitti on okasolusyövän esiaste, joka edellyttää lääkärin hoitoa. Yleisin hoitomuoto on vaurioituneen alueenjäädytys nestetypellä tai pinnan kuorinta laserilla.

Aktiininen huulitulehdus. Auringon UV-säteilyn aiheuttama aktiininen huulitulehdus eli aktiininen keiliitti esiintyy yleisimmin alahuulessa (ylähuuli on varjossa).
Granulomatoottinen huulitulehdus eli orofasiaalinen granulomatoosi
Granulomatoottisessa huulitulehduksessa (orofasiaalinen granulomatoosi) huulessa on tietyntyyppinen tulehdusreaktio, jonka seurauksena se turpoaa. Reaktion taustalla voi olla allergia tai jokin yleistauti, kuten sarkoidoosi tai tulehduksellinen suolistosairaus, Crohnin tauti.
Tyypillinen potilas on nuori aikuinen, jonka ylä- tai alahuuli turpoaa toistuvasti ja vähitellen alueelle kehittyy kiinteä, pysyvä turvotus. Usein myös poskien ja ikenien limakalvolla näkyy poimuttumista ja punoitusta, ja suussa on toistuvia aftoja.
Granulomatoottinen huulitulehdus diagnosoidaan ja hoidetaan yleensä erikoissairaanhoidossa. Hoitona käytetään muun muassa kortisonipistoksia ja sisäisiä lääkityksiä.
Ektooppiset talirauhaset (Fordycen täplät)
Useimmilla ihmisillä on suun limakalvolla tai huulissa 1–2 mm:n suuruisia vaaleita täpliä tai kyhmyjä eli Fordycen täpliä (kuva ). Ne ovat talirauhasia, jotka ovat kasvaneet epätavalliseen paikkaan. Fordycen täplät ovat oireettomia eikä niitä tarvitse hoitaa.

Ektooppiset talirauhaset eli Fordycen täplät huulessa. Ylähuulen pinnalla näkyy useita pieniä vaaleita kyhmyjä eli Fordycen täpliä. Ne ovat vaarattomia talirauhasia.
Kirjallisuutta
- Snyder A. Cheilitis Granulomatosa. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 3.12.2024.
- Salo T, Siponen M. Suupielten haavaumat. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 27.4.2023.