Atooppinen huulitulehdus

Monilla atooppista ihottumaa sairastavilla, varsinkin lapsilla, huulet rohtuvat, hilseilevät ja halkeilevat etenkin talvikaudella (ks. kuva  ). Oireita pahentaa huulien nuoleskelu ja pureminen.

Hoidoksi riittää useimmiten rasvainen huulirasva kuten puhdistettu vaseliini, jota käytetään pari kertaa päivässä. Hankalampiin oireisiin auttaa hydrokortisonivoide, jota voi käyttää yhtäjaksoisesti korkeintaan viikon verran. Hoidon voi tarvittaessa uusia 1–2 viikon tauon jälkeen. Elleivät oireet näillä hoidoilla pysy kurissa, lääkäriltä voi saada tehokkaampia voiteita. Joskus allergia voi pahentaa ihottumaa, esimerkiksi koivun siitepölyallergiaan liittyvä hedelmä- ja juuresallergia.

Allerginen kosketusihottuma

Monilla atoopikoilla, erityisesti koivuallergisilla, tuoreet hedelmät ja juurekset voivat aiheuttaa nopeasti ilmaantuvaa kutinaa ja turvotusta suun limakalvoilla. Ne voivat aiheuttaa myös tulehdusta, turvotusta ja hilseilyä huuliin. Suun limakalvo-oireet häviävät noin puolessa tunnissa, mutta huulireaktion parantuminen voi viedä pidempään. Hoitona on mahdollisuuksien mukaan allergiaa aiheuttavien ruoka-aineiden välttäminen ja tarvittaessa hydrokortisonivoide korkeintaan viikon hoitokuureina.

Kosmetiikan kuten hammastahnan, huulivoiteiden ja huulipunien aineosat, useimmiten hajusteet, väri- tai säilöntäaineet, voivat aiheuttaa viivästynyttä kosketusallergiaa. Lievimmillään reaktio tuntuu ja näkyy huulien rohtumisena ja voimakkaimmillaan äkäisenä ihottumalehahduksena suun ympäristössä. Oireet katoavat aiheuttajaa välttämällä noin kahden viikon kuluessa, ja tarvittaessa paranemista voi tehostaa hydrokortisonivoiteella. Allergiadiagnoosin voi varmistaa lappukokeiden avulla.

Ärsytysihottuma

Sekä puikko- että voidemaisissa huulirasvoissa on usein aineosia, kuten risiiniöljyn johdoksia, jotka toistuvassa käytössä voivat ärsyttää huulen pintaa. Huulet rohtuvat ilman voidetta nopeasti niin, että rasvaa on käytettävä jopa kymmeniä kertoja päivässä. Kierteen katkaisemiseksi huulirasvojen käytöstä luovutaan ja tilalle otetaan puhdistettu vaseliini, jota käytetään korkeintaan kahdesti vuorokaudessa. Tarvittaessa huulitulehduksen rauhoittamiseen käytetään hydrokortisonivoidetta korkeintaan viikon hoitokuureina.

Joillakin lapsilla, harvemmin aikuisilla, on tapana pureskella tai nuolla huuliaan tai ihoa huulten ympärillä (ks. kuva  ). Kierteen katkaiseminen vaatii kortisonivoidehoidon ja sen jälkeen vielä vaseliinia tai perusvoidetta muutaman viikon ajan. Voide saa maistua pahalta, sillä se hillitsee tätä haitallista tapaa.

Lääkkeen haittavaikutus

Sisäinen aknelääke isotretinoiini kuivattaa käyttäjänsä huulet. Kuivuminen korostuu hoidon alussa ja talvikaudella, ja loppuu parissa viikossa hoidon lopetuksesta. Myös muilla retinoidi-ryhmän lääkkeillä on sama vaikutus. Huulien kuivumiseen auttaa vaseliini tai huulirasva.

Aktiininen huulitulehdus

Auringon UV-säteily vaurioittaa huulien pintakerrosta niin, että ajan mittaan solujen kypsyminen häiriintyy. Muutoksia on yleisemmin alahuulessa, johon aurinko pääsee paistamaan esteettömämmin. Huulen pinta hilseilee, halkeilee ja rupeutuu (ks. kuva  ). Muutos vastaa iholla esiintyvää aurinkokeratoosia. Kyseessä on okasolusyövän esiaste, joka kuuluu lääkärin hoitoon. Yleisin hoitomuoto on vaurioituneen alueen jäädytys nestetypellä tai pinnan kuorinta laserilla.

Granulomatoottinen huulitulehdus eli orofasiaalinen granulomatoosi

Granulomatoottisessa huulitulehduksessa eli orofasiaalisessa granulomatoosissa huulessa on tietyntyyppinen tulehdusreaktio, jonka seurauksena se turpoaa. Tulehdusreaktion taustalla voi olla allergia tai jokin systeeminen tauti, kuten sarkoidoosi tai tulehduksellinen suolistosairaus, Crohnin tauti.

Tyypillinen potilas on nuori, jonka ylä- tai alahuuli turpoaa toistuvasti ja vähitellen alueelle kehittyy kiinteä, pysyvä turvotus. Usein myös poskien ja ikenien limakalvolla näkyy poimuttumista ja punoitusta, ja suussa on toistuvia aftoja.

Huulitulehduksen hoitona käytetään vahvoja kortisonivoiteita, takrolimuusivoidetta tai kortisonipistoksia, ja joskus sisäisiä lääkityksiä.

Ektooppiset talirauhaset (Fordycen täplät)

Useimmilla ihmisillä on suun limakalvolla tai huulissa 1–2 mm:n suuruisia vaaleita täpliä tai kyhmyjä eli Fordycen täpliä (kuva  ). Ne ovat talirauhasia, jotka ovat kasvaneet epätavalliseen paikkaan (ektooppisia). Kyhmyt ovat oireettomia eikä niitä tarvitse hoitaa.