Tuhkarokon itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on 9–11 päivää. Tartunta saadaan joko kosketuksesta tai ilman välityksellä pienissä eritepisaroissa. Tartuttavuus alkaa jo vuorokautta ennen ensioiretta, kuumetta ja neljä päivää ennen ihottuman ilmaantumista sekä jatkuu neljä päivää ihottuman alun jälkeen. Ajankohtaista tietoa tuhkarokkotilanteesta: ks. THL:n sivusto.

Tuhkarokon oireet

Ensioireita ovat kuume, nuha ja silmien punotus. Ensioireiden jälkeen alkaa ihottuma 3–5 päivän kuluttua. Ihottuma on punaläiskäinen, ja pilkkujen ympäristö on kalpeahko. Ihottuma alkaa korvien seudusta, kaulan sivuilta ja otsasta (kuva ). Se etenee vartalolle ja viimeiseksi raajoihin. Ihottuma kestää yleensä runsaan viikon ajan. Helpoimmin tuhkarokon voi sekoittaa vihurirokkoon tai lääkeaineyliherkkyyteen.

Tuhkarokon toteaminen

Tauti todetaan sille ominaisen ihottuman perusteella ja varmistetaan veren vasta-ainetutkimuksella tai nykyään geeninmonistustestillä verestä, syljestä tai virtsasta.

Tuhkarokon hoito ja ennuste

Tavallisimmin tuhkarokko on lievä ja itsestään viikossa paraneva sairaus. Tuhkarokkoon ei ole olemassa lääkettä.

Siihen voi kuitenkin liittyä komplikaatioita. Tavallisimmat lisätaudit ovat välikorvatulehdus (7–9 %:lla) ja keuhkokuume (1–6 %:lla). Tuhkarokkovirus voi myös aiheuttaa keskushermoston tulehduksen. Pelätyin komplikaatio on aivotulehdus, jonka saa noin yksi tuhannesta tartunnan saaneesta. Sen oireet alkavat noin viikon kuluttua muiden oireiden alusta. Noin joka tuhannes tartunnan saaneesta menehtyy tautiinsa. Suurimmassa vaarassa ovat pienet ja rokottamattomat lapset.

Tuhkarokon sairastaminen antaa elinikäisen immuniteetin.

Tuhkarokon esiintyvyys ja rokotukset

Tuhkarokko on edelleen suuri uhka lapsille etenkin köyhissä maissa. Vaikka vuonna 2014 maapallon väestöstä 85 % oli rokotettu tuhkarokkoa vastaan, todettiin vielä yli 100 000 tämän taudin aiheuttamaa lapsen kuolemaa. WHO arvioi, että 2000-luvulla rokotukset ovat säästäneet 17 miljoonan lapsen hengen.

Tuhkarokkorokotus sisältää eläviä heikennettyjä viruksia ja se saadaan lapsena osana MPR-kolmoisrokotetta. MPR-rokotusten aloittaminen 12–18 kuukauden ikäisille vuonna 1982 käytännöllisesti katsoen hävitti tuhkarokon Suomesta. Yksittäisiä tuhkarokkotapauksia tai pieniä tautiryppäitä esiintyy kuitenkin vuosittain rokottamattomien joukossa. Tuhkarokon suuri tarttuvuus edellyttää korkeaa, jopa 97 % rokotuskattavuutta. Tämä on toteutunut Suomessa keskimäärin hyvin.

2010-luvulla useassa Keski- ja Itä-Euroopan maassa on esiintynyt lisääntyvästi tuhkarokkoepidemioita kiinteissä yhteisöissä, kuten kouluissa, uskonnollisissa yhteisöissä tai joidenkin alakulttuurin edustajien parissa. Vuoden 2017 alusta lähtien Euroopassa todettiin jopa 1 000 tuhkarokkotartuntaa kuukausittain, eikä määrä ole vähentynyt vuoden 2018 ja 2019 aikana. Vain joka kymmenes tartunnan saaneista oli rokotettu. Vuoden 2018 aikana 35 Euroopassa sairastunutta kuoli tuhkarokkoon.

Eniten tapauksia EU:ssa on vuoden 2018 alusta vuoden 2019 puoliväliin mennessä todettu Italiassa (1 494), Ranskassa (1 366) ja Romaniassa (1 220). Puolet sairastuneista on ollut alle 15-vuotiaita ja kolmasosa alle 5-vuotiaita.

Suomessa tuhkarokko aiheutti vuonna 2018 viidentoista ja 2019 kymmenen henkilön sairastumisen. Vuonna 2020 tapauksia oli 4. Tapaukset ovat olleet yksittäin ulkomailta tuotuja eivätkä levinneet perhepiirin ulkopuolelle. Vakavia tauteja ei ilmennyt.

Epidemiat käynnistyvät yleensä siten, että virus pääsee leviämään joukossa, jossa on riittävä määrä rokottamattomia lapsia. Tauti voi levitä Suomessakin, koska kolmasosassa kunnista on asukkaista rokotettu vähemmän kuin väestön suojaan vaadittava 95 %.

THL kehottaa myös matkaajia huolehtimaan tuhkarokkorokotuksista.

Milloin hoitoon?

Jos epäilet lapsellasi tai itselläsi tuhkarokkoa, on syytä ottaa heti yhteys terveydenhuoltoon. Jos tauti osoittautuu tuhkarokoksi, sairastuneen kanssa samoissa tiloissa olleet on jäljitettävä ja suojattava tarvittaessa rokotuksilla.

Tuhkarokon ehkäisy

Matka maahan, jossa tuhkarokkoa edelleen esiintyy väestössä (mm. laajalti kehitysmaissa) tai maahan, jossa on todettu epidemia, aiheuttaa rokottamattomille tartuntavaaran. Rokotussuoja on syytä varmistaa erityisesti matkustettaessa pidemmäksi aikaa riskimaihin. Jos epidemiatilanne on kohdemaassa hankala, THL on suositellut jo 6–12 kuukauden ikäistenkin lasten rokottamista. Rokotusohjelmamme mukaan rokote annetaan vasta 12–18 kuukauden iässä, koska tuhkarokko on vakavin juuri pikkulapsilla. Myös hoitohenkilökunnan rokotuksia painotetaan. Suomessa vuosien 1965 ja 1975 välillä syntyneillä voi olla huono suoja, kun he eivät ole välttämättä lapsena sairastaneet tautia eivätkä saaneet rokotusta.

MPR-rokotus on hyvin turvallinen. Pienelle osalle voi tulla kuumereaktio ja joillekin lievä tuhkarokkomainen ihottuma. Tila on viaton, eivätkä reaktion saaneet tartuta tautia.

Koska tuhkarokko on vaarallinen etenkin pienille lapsille, tuhkarokon ehkäisyyn kannattaa panostaa ja kartoittaa kaikki mahdolliset altistuneet.