Keuhkoputkitulehdus voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin:

• Äkilliseen eli akuuttiin keuhkoputkitulehdukseen
• Krooniseen keuhkoputkitulehdukseen

Äkillistä keuhkoputkitulehdusta aiheuttavat samat virukset kuin nuhakuumetta. Tyypillisiä aiheuttajia ovat:

• koronavirukset
• rinovirukset
• respiratory syncytial- (RS-) virus
• adenovirus
• parainfluenssavirukset
• influenssavirukset.

Krooninen keuhkoputkitulehdus liittyy usein keuhkoahtaumatautiin, jota käsitellään tarkemmin omassa artikkelissaan.

Keuhkoputkitulehduksen oireet ja kulku

Äkillinen keuhkoputkitulehdus on lähes aina viruksen aiheuttama henkitorven ja keuhkoputkiston limakalvon tulehdus.

Keuhkoputkitulehduksen tyypilliset oireet ovat yskä ja yskösten erittyminen. Alkuun ysköksiä ei nouse tai ne ovat niukkoja, mutta myöhemmin yskiessä voi nousta paksuakin limaa, vaikkei mukana silloinkaan useimmiten ole bakteeritulehdusta.

Keuhkoputkitulehdukseen voi liittyä ylempien hengitysteiden oireita, kuten

• äänen käheyttä
• nuhaa
• kurkkukipua.

Suoraan keuhkokuumeena alkavassa taudissa nämä oireet puuttuvat. Toisin kuin kurkunpään ärsytyksestä johtuvassa yskässä, keuhkoputkitulehduksessa yskänärsytys tuntuu tulevan "syvältä".

Kuumetta äkilliseen keuhkoputkitulehdukseen liittyy varsin harvoin, noin 10−30 prosentilla sairastuneista. Lisäksi potilaan yleiskunto pysyy äkillisessä keuhkoputkitulehduksessa hyvänä.

Äkillisen keuhkoputkitulehduksen yskä ja yskösten erittyminen kestävät yleensä alle 3 viikkoa. Mikäli oireet jatkuvat yli kolme viikkoa, oireiden takana olevat syyt on syytä selvittää lääkärikäynnillä.

Äkillinen keuhkoputkitulehdus paranee suurimmassa osassa tapauksista itsekseen parin kolmen viikon kuluessa. Yskänlääkkeet ja antibiootit eivät jouduta paranemista Tauti etenee harvoin keuhkokuumeeksi. Keuhkokuumetta voi epäillä, jos kesken paranemisen oireet uudelleen pahenevat ja etenkin, jos nousee kuumetta ja esiintyy rintapistosta, joita alun perin ei ollut lainkaan tai jos kuume oli jo laskenut aiemmin.

Pitkittynyt (krooninen) keuhkoputkitulehdus

Krooninen keuhkoputkitulehdus on tauti, jossa vauriot keuhkoputkien limakalvoissa ovat pysyviä ja aika ajoin esiintyy limaisempia yskävaiheita, eli kroonisen keuhkoputkitulehduksen pahenemisvaiheita. Nekin liittyvät usein virustulehduksiin. Kroonisen keuhkoputkitulehduksen tärkein taustatekijä on tupakointi. Kroonisen keuhkoputkitulehduksen pahenemisvaiheissa käytetään usein antibioottihoitoa, etenkin jos pahenemiseen liittyy yleisoireita, kuten kuumetta.

Keuhkoputkitulehduksen itsehoito

Yskää voi lievittää riittävä juominen, joka pitää limakalvot kosteina ja joka voi auttaa sitkeän liman yskimisessä pois keuhkoputkista.

Yskänlääkkeiden teho on vähäinen. Tämä on todettu tutkittaessa limaa irrottavia, keuhkoputkia laajentavia tai yskän ärsytystä hillitseviä aineita tai kaikkia näitä sisältäviä yhdistelmävalmisteita. Yskänlääkkeistä voi kuitenkin olla apua erityisesti, jos yskänärsytys vaikeuttaa nukahtamista. Reseptillä saatavat yskänlääkkeet, joissa usein on keskushermostoon vaikuttavaa kodeiinia, eivät ole tehokkaampia kuin käsikauppalääkkeet.

Tupakoinnin lopettaminen jouduttaa viruksen aiheuttaman keuhkoputkitulehduksen paranemista.

Viruksen aiheuttaman ylähengitystieinfektion itsehoito-ohjeita löydät lisää artikkelistaNuhakuume.

Pitkittyneen yskän muita syitä

Yskä voi liittyä myös muihin hengitysteiden infektioihin tai johtua hengitysteihin muusta syystä kohdistuvasta ärsytyksestä.

Tärkein syy pelkkään pitkittyneeseen yskään äkillisen hengitystietulehduksen jälkeen on poskiontelotulehdus. Siinä poskionteloista valuu etenkin yöllä eritettä, joka kuivuu hengitysteihin ja ärsyttää niitä jatkuvasti.

Pitkittyneen yskän syitä ovat myös allerginen ärsytys (astma), sydämen toiminnan vajaus (usein aamuyöllä vaivaava yskä) ja mahalaukun sisällön takaisinvirtaus hengitysteihin yöaikaan (refluksi). Näiden syiden etsiminen vaatii lääkärin selvittelyjä, jos yskä kestää viikkokausia. Pitkän yskän takaa voi löytyä tuberkuloosi, vaikka se suomalaisilla onkin nykyään harvinainen tauti.

Milloin hoitoon?

Jos aikuisella on yskään liittyen korkea kuume (yli 38,0 °C) ja väsymys on ankaraa tai henkeä ahdistaa, on syytä lähteä heti hoitoarvioon. Nämä oireet viittaavat bakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen.

Jos yleiskunto säilyy tyydyttävänä, mutta yskä ei ole edes lievittymässä kolmannella tautiviikolla, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Sillä ei ole merkitystä, nouseeko ysköksiä vai ei.

Muutamaa alkupäivää pidemmälle jatkuva kuume (yli 38 °C), hengityksen muuttuminen raskaammaksi, kipu hengittäessä tai yskösten verisyys ovat syitä lääkärissäkäyntiin jo aiemmin.

Kuumeisessa taudissa voidaan antibioottihoitoa vaativa keuhkokuume erottaa keuhkoputkitulehduksesta keuhkojen kuuntelulla, veren tulehdustekijöiden (CRP ja lasko) mittaamisella ja röntgenkuvalla.

Viikon sisällä ulkomailta tai hotelliasumisesta palaamisen jälkeen alkanut yskä, johon liittyy hengenahdistusta, voi olla viite legionelloosista, johon tarvitaan aina antibioottihoito.

Hinkuyskään voi viitata tilanne, jossa myös perheenjäsenillä (esim. kouluikäisillä lapsilla) on esiintynyt pitkittynyttä, kuivaa ja puuskittaista yskää. Hinkuyskää vastaan annettavien rokotteiden suoja on lyhytaikainen, minkä vuoksi tartuntoja voi esiintyä rokotuksesta huolimatta.

Tuberkuloosin poissulkemiseksi on syytä mennä lääkäriin, jos yskä kestää limaisena yli kolme viikkoa eikä ole ennestään todettua keuhkoahtaumatautia (COPD) tai jos ysköksissä on verta. Jos tietää tavanneensa tuberkuloosiin sairastuneen henkilön lähikuukausina, jo lyhyemmänkin aikaa kestäneen yskän takia kannattaa käydä lääkärissä.

Erityinen syy hoitoon hakeutumiseen on myös pidempään esiintynyt lämpöily tai laihtuminen ja yleisvoinnin heikentyminen. Samalla tulee varmistettua, ettei syynä ole keuhkosyöpä.

Miten vältän keuhkoputkitulehduksia?

Tupakoinnin ja sähkötupakoinnin lopettaminen on tärkeää, koska nämä ärsyttävät hengitysteiden limakalvoja ja altistavat tulehduksille. Tupakoinnin lopettamisesta on hyötyä sekä akuuttien keuhkoputkitulehdusten että pitkittyneen keuhkoputkitulehduksen ja keuhkoahtaumataudin ehkäisyssä. Koska keuhkoputkitulehdukset ovat virustauteja, kannattaa yli 65-vuotiaiden ja nuorempienkin, joilla on perustauteja, ottaa vuosittain influenssa- ja koronarokotukset. Keuhkoahtaumatautia tai muuta keuhkosairautta sairastavat tai sydänsairauksia sairastavat voivat lisäksi ottaa myös RS-virusta vastaan tehoavan rokotteen. RSV-rokotteet eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, vaan jokainen joutuu maksamaan rokotteen itse. Nykytiedon valossa RSV-rokote antaa ainakin kahdeksi vuodeksi varsin hyvän suojan vakavalta RSV-infektiolta. Keuhkoputkitulehduksen tavallisimmalta jälkitaudilta eli keuhkokuumeelta, voi suojautua ottamalla pneumokokkirokotteen, joka antaa pneumokokkibakteereita vastaan pitkän, vuosia kestävän suojan.

Keuhkoputkitulehduksia aiheuttavat virukset tarttuvat ilman kautta, joko pisaroina tai pienempinä aerosolihiukkasina. Epidemioiden aikaan kannattaa välttää suuria joukkotapaamisia tai tarvittaessa voi käyttää myös suu- ja nenäsuojusta eli maskia. Jos yskii, tulee yskiä joko nenäliinaan tai kyynärvarteen. Käsien saippuapesu on myös tärkeää, koska osa viruksista voi tarttua kosketuksen kautta. Pesulla ja käsihuuhteiden käytöllä virukset hävitetään tehokkaasti käsistä. Jos itse sairastuu keuhkoputkitulehdukseen tai hengitysteiden infektioon, kannattaa välttää muiden lähikohtaamisia ja pitää muihin ihmisiin riittävä etäisyys (n. 2 m), jos mahdollista. Näin välttää tartuttamasta ympärillään olevia. Myös tässä tilanteessa maskin käytöllä voi ehkäistä virusten leviämistä.