Veren lasko tarkoittaa punasolujen laskeutumisnopeutta potilaan omassa plasmassa. Laskoa käytetään usein tulehdusreaktiota aiheuttavan taudin selvittelyssä tai seurannassa.

B-La-arvo nousee jonkin verran iän mukana, minkä vuoksi iäkkäämmillä viitearvot ovat korkeammat. Naisilla on korkeampi lasko kuin miehillä.

Suurentunut lasko

Lasko suurenee bakteereiden aiheuttamissa tulehduksissa ja monista muista syistä, kuten sidekudossairauksissa, kudosvaurioissa ja joissain syövissä. Lasko suurenee melko hitaasti useiden päivien kuluessa. Siksi lasko ei ole kovin käyttökelpoinen äkillisesti alkaneissa tulehdussairauksissa, vaan nopeammin reagoiva CRP on silloin käyttökelpoisempi. Laskon suuruus riippuu taudin aktiivisuudesta, ja usein laskon arvoa käytetään taudin aktivisuuden seurannassa. Monissa tilanteissa CRP normaalistuu taudin aktiivisuuden vähentyessä, mutta lasko jää pysyvästikin suurentuneeksi. Joskus CRP saattaa olla pitkäaikaisissa tulehduksessa jopa normaali, mutta lasko on lähellä sataa.

Monissa pitkäaikaisissa tulehdussairauksissa, kuten nivelreumassa ja muissa sidekudossairauksissa, tulehdusreaktion aktiivisuus kudoksissa vaihtelee. Joskus tulehdus on äkäinen ja vaivaa enemmän. Esimerkiksi nivelreumassa suurentunut lasko merkitsee käynnissä olevaa nivelkalvon tulehtumista. Muissakin reumaattisissa tulehduksissa lasko kertoo paljon tilanteesta. Polymyalgia rheumatica ("lihasreuma") on iäkkäillä melko yleinen sairaus, jonka toteamisessa kohonneella laskoarvolla on tärkeä sija.

Raskaus nostaa laskoa fysiologisesti. Myös ylipaino suurentaa laskoa.

Lasko voi reagoida herkästi myös erilaisiin melko viattomiin tilanteisiin. Siksi lievästi kohonneisiin laskoarvoihin suhtaudutaan rauhallisesti, koska se ei yleensä merkitse hoitoa vaativaa sairautta.

Anemia eli alhainen hemoglobiiniarvo häiritsee menetelmää, jolla lasko mitataan. Anemiassa laskon arvo voi virheellisesti olla liian suuri.

Lasko on ensimmäisiä lääketieteessä käytettyjä laboratoriokokeita (laskon historia: ks. Senkan tarina).