Oireet

Vaskuliittien oireet vaihtelevat tavattomasti sen mukaan, minkä elimen verisuonet vaurioituvat. Yleensä esiintyy yleisoireina kuumeilua, väsymystä ja laihtumista. Usein ilmaantuu lihas- ja nivelkipuja. Iholle voi nousta punapilkkuista ihottumaa. Muita oireita voivat olla vatsakivut, sitkeät nenäverenvuodot, veriyskä ja muut keuhko-oireet, munuaisvaurio ja verenpaineen nousu. Tulehdusreaktio näkyy veren tulehdusarvoissa laskon ja CRP-arvon suurentumisena.

Oireiden ja tutkimustulosten perusteella vaskuliitteja erotetaan monia ei muotoja, joilla on usein hankalia vierasperäisiä nimiä.

Jättisoluarteriitti

Nimensä sairaus on saanut siitä, että mikroskooppisessa tutkimuksessa valtimon seinämästä löytyy runsaasti suuria, monitumaisia soluja. Sairautta ilmenee vain yli 50-vuotiailla, sairastumishuippu on 70 vuoden tienoilla. Oireena voi olla yleisiä särkyoireita, kuumetta ja yleistilan laskua, jolloin tilaa kutsutaan pehmytosareumaksi eli polymyalgia rheumaticaksi.

Kun jättisoluarteriitti vaurioittaa pääosassa ohimovaltimoita, kyseessä on ohimovaltimotulehdus (temporaaliarteriitti). Tällöin on vaarana silmien verenkierron häiriintyminen siinä määrin, että ilmaantuu näön heikkenemistä, jopa sokeutta. Yleisoireiden lisäksi tavallisin vaiva on kova päänsärky, joka paikallistuu toiseen tai molempiin ohimoihin. Jos siihen liittyy näköhäiriöitä, on syytä hakeutua välittömästi lääkäriin.

Sairaus reagoi erittäin hyvin kortisonilääkkeelle. Ohimovaltimotulehduksessa käytetään tavallista suurempia lääkeannoksia.

Henoch–Schönleinin purppura (allerginen purppura)

Sairaus johtuu pienten suonten vaskuliitista ja esiintyy tavallisesti lapsilla (ks. Henoch-Schönleinin tauti (HSP) lapsella). Lähes aina ylähengitysteiden infektio edeltää sairautta. Tyypillinen oire on paikallisista ihonalaisista verenpurkaumista johtuva ihottuma, jota kutsutaan purppuraksi . Sen lisäksi useimmilla esiintyy kuumetta ja nivelkipuja, osalla myös vatsakipuja ja oksennuksia, joissa voi olla verta.

Muista vaskuliiteista poiketen Henoch–Schönleinin purppura paranee usein ilman hoitoa muutamassa viikossa. Siksi hoidossa ei yleensä tarvita kortisonilääkkeitä. Joskus sairauden yhteydessä voi kehittyä munuaistauti, jota hoidetaan lääkkeillä.

Granulomatoottinen polyangiitti (Wegenerin granulomatoosi)

Sairauden vanha nimi Wegenerin granulomatoosi juontuu sen keksijästä ja siitä, että sairaiden kudosten mikroskooppisessa tutkimuksessa todetaan jyvämäisiä solukertymiä eli granuloomia. Uusi nimi granulomatoottinen polyangiitti voidaan suomentaa suunnilleen "jyväkertymäinen monisuonitulehdus".

Sairaus alkaa tavallisesti yleisoireilla (kuume, laihtuminen) ja ylähengitystieoireilla, joista tyypilliset ovat pitkäaikainen poskiontelotulehdus ja pitkällinen verinen nuha. Vähitellen voi kehittyä yskää ja märkäisiä ysköksiä. Lisäksi Wegenerin granulomatoosiin liittyy usein munuaisten vaurio.

Sairaudessa löytyy verikokeissa sille tyypillisiä niin sanottuja ANC-vasta-aineita, joiden avulla diagnoosi voidaan varmistaa. Hoitona käytetään kortisonilääkkeen ja solunsalpaajan (syklofosfamidi) yhdistelmää, jolla sairaus saadaan rauhoitettua 90 prosentilla potilaista.

Valtimoiden kyhmytulehdus (polyarteritis nodosa)

Potilaat ovat usein keski-ikäisiä miehiä, joilla esiintyy selviä yleisoireita (kuume, laihtuminen, selvä sairauden tunne). Noin puolella on vatsakipuja, oksentelua ja ripulia. Osalla ilmaantuu munuaistauti, johon voi liittyä valkuaisvirtsaisuutta ja munuaisen vajaatoimintaa. Monille ilmaantuu ääreishermojen toiminnan häiriöitä. Aivoverenvuotoja tavataan yhdellä kymmenestä sairastuneesta.

Hoitona käytetään kortisonilääkettä (kortikosteroideja) suurina annoksina. Mukaan liitetään usein solunsalpaajalääkkeitä.

Takayasun arteriitti

Takayasun arteriitti on länsimaissa harvinainen mutta aasialaisilla yleisempi sairaus, joka vaurioittaa ihmisen suurinta valtimoa aorttaa ja sen päähaaroja. Sairautta esiintyy etenkin 20–30-vuotiailla naisilla. Alkuvaiheessa on yleisiä oireita, kuten nivel- ja lihaskipuja ja mahdollisesti kuumetta. Sairaus ahtauttaa aortasta päähän ja yläraajoihin haarautuvia valtimoita. Myöhemmät oireet johtuvat verenkiertohäiriöistä näillä alueilla. Ensisijainen lääke on kortisoni suurina annoksina.

Churg–Straussin oireyhtymä (allerginen granulomatoottinen angiitti)

Tähän vaskuliittisairauteen sairastuvat etenkin astmaa potevat atooppiset henkilöt. Sairaudessa esiintyy yleisoireina kuumeilua ja laihtumista, ja siihen voi liittyä ääreishermojen, munuaisten ja sydämen häiriöitä. Kortisonihoito tehoaa yleensä, joskus mukaan joudutaan liittämään solunsalpaajalääke.

Ääreishermojen häiriö

Moniin edellä mainittuihin vaskuliitteihin voi liittyä myös ääreishermojen häiriöitä. Ne ilmenevät särkevänä tai polttavana kipuna, myös pistelynä, jaloissa tai käsissä. Oireita voi olla molemmilla puolilla, mutta muista ääreishermonhäiriöistä (neuropatioista) ne eivät ole symmetrisiä. Oireet voivat alkaa melko nopeasti ja niiden voimakkuus voi vaihdella.

Tunnetaan myös vaskuliittimuoto (nonsystemic vasculitic neuropathy), joka ilmenee pelkästään ääreishermoston oirein. Tässä vaskuliittimuodossa veren laboratorioarvot voivat olla normaalit.

Ääreishermojen vaskuliitissa hoitona on kortisoni ja solunsalpaajat, jotka tavallisesti tehoavat oireisiin hyvin.