Punahukka eli lupus erythematosus -ryhmän taudit ovat melko harvinaisia ja osin perinnöllisiä autoimmuunisairauksia. Ne ovat selvästi yleisempi naisilla ja alkavat usein nuorella aikuisiällä. Ihoon rajoittuva tautimuoto on nimeltään ihon punahukka (diskoidi lupus erythematosus, DLE). Se aiheuttaa ihon valoherkkyyttä ja arpeutuvia läiskiä valoalueille.
Punahukka-ryhmän taudit voivat aiheuttaa oireita myös muissa elimissä ja kudoksissa. Pienelle osalle (5–15 %:lle) ihon punahukkapotilaista kehittyy ajan myötä yleistynyt, monia kudoksia vaurioittava yleistynyt tautimuoto SLE eli systeeminen lupus erythematosus. Harvinaisempi, iholle painottuva tautimuoto on subakuutti kutaaninen lupus erythematosus (SCLE), joka aiheuttaa ylävartalolle punoittavia ja hilseileviä läiskiä.
Ihon punahukan oireet
Oireita on pääosin auringonvalolle altistuvilla alueilla eli kasvoilla, hiuspohjassa, kaulalla ja kädenselissä. Oireet alkavat tai pahenevat keväällä tai kesällä noin 1–2 viikon viiveellä aurinkoaltistuksesta. Iholle ilmestyy punoittavia, tarkkarajaisia koholla olevia läiskiä, jotka alkavat hilseillä (ks. kuva ). Ne muuttuvat hiljalleen keskiosista lähtien arpimaisiksi vaaleiksi jäljiksi. Päänahassa läiskät voivat arpeutuessaan aiheuttaa kaljuja alueita (ks. kuva ). Läiskissä voi tuntua lievää kutinaa tai kipua, mutta yleensä ne ovat oireettomia.
Punahukka. Punahukka posken ihossa. Punahukka eli diskoidi lupus erythematosus (DLE, ks. artikkeli Ihon punahukka (DLE)) on ihoon rajoittuva sidekudossairaus, jossa on punoittavia ja hiseileviä laikkuja.
Ihon punahukka (DLE) poskissa ja päänahassa. Kuva: Anna Hannuksela-Svahn.
Osalla DLE-potilaista on oireita muuallakin kuin auringolle altistuvilla alueilla. Joillakin on myös yleisoireita kuten väsymystä, särkyä lihaksissa ja nivelissä tai lievää lämmönnousua. Nämä voivat ennakoida taudin muuttumista yleistyneen punahukan (SLE) suuntaan.
Ihon punahukan toteaminen
Diagnoosi perustuu ihottuman ulkonäköön, ihottumasta otettuun koepalaan sekä laboratoriokokeisiin. Ihon koepala tutkitaan mikroskoopilla ja vasta-ainetutkimuksella (ns. immunofluoresenssitutkimus). Tarvittavia laboratoriokokeita ovat mm. verenkuva, tumavasta-aineet, lasko ja virtsakoe.
Ihon punahukan erotusdiagnooseja ovat yleistyneen punahukan lisäksi muun muassa ruusufinni ja monimuotoinen valoihottuma.
Ihon punahukan itsehoito
Olennainen osa ihon punahukan itsehoitoa on auringon ultraviolettisäteilyltä suojautuminen vaatetuksen, hatun ja auringonsuojavoiteiden avulla, sekä välttämällä oleilua suorassa auringonpaisteessa.
Milloin hoitoon?
Taudin toteaminen kuuluu lääkärille, ja hoitoon hakeudutaan lähiviikkoina.
Kun diagnoosi on varmistettu, tavoitteena on vähentää taudin aktiivisuutta ja estää läiskien arpeutuminen. Hoitona käytetään voimakkaita kortisonivoiteita tai takrolimuusivoidetta. Jos oireet ovat laaja-alaisia tai hankalia, käytetään suun kautta otettavia lääkkeitä kuten lyhytkestoista kortisonikuuria, hydroksiklorokiinia tai immunosuppressiivia lääkkeitä.
Ihon punahukan ehkäisy
Auringon ultraviolettisäteilyn välttäminen ehkäisee uusien DLE-läiskien ilmaantumista. Muita tehokkaita ehkäisykeinoja ei tunneta.
Kirjallisuutta
- Salava A. Ihon punahukka (lupus erythematosus discoides). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. 7.7.2020.
- Schoenfeld J. Discoid Lupus Erythematosus Treatment & Management. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 11.6.2020.
