Tässä artikkelissa kuvataan yleisimpiä näköhäiriöitä ja niiden syitä.
Salamointi ja harsomaiset samentumat näkökentässä
Aiemmin oireettomassa silmässä esiintyvä salamointi on yleensä merkki lasiaisen irtaumasta. Lasiainen on silmän sisällä oleva geelimäinen hyytelö. Harsomaiset samentumat, jotka karkaavat katseen mukana, ovat usein lasiaisen irtauman oireita. Iän mukana lasiainen pienenee ja irtoaa verkkokalvosta. Tämä tapahtuma aiheuttaa vetoa verkkokalvoon. Veto huomataan usein kirkkaina salamanomaisina välähdyksinä näkökentän laidoilla, ns. salamointina. Lasiaisen irtauma on yleinen ilmiö, ja se tulee arviolta kahdelle kolmasosalle ihmisistä.
Joissakin tapauksissa lasiaisen veto verkkokalvolle voi aiheuttaa verkkokalvon repeämän. Repeämä verkkokalvolla voi johtaa lasiaistilan nesteen tunkeutumisen verkkokalvon alle, ja tämä aiheuttaa verkkokalvon irtauman.
Verkkokalvon repeämä voi olla joskus varsin vähäoireinen. Mikäli salamoinnin ja harsomaisen samentuman yhteydessä halutaan sulkea pois verkkokalvoreiän mahdollisuus, luotettava menetelmä tähän on silmälääkärin suorittama tutkimus mikroskoopin ja erillisen linssin avulla.
Milloin hoitoon?
Pelkkä lasiaisen irtauma (salamointi ja harsomaiset samentumat) on oireiltaan kiusallinen, mutta usein vaaraton. Pelkän salamoinnin ja harsomaisen samentuman vuoksi ei tarvitse hakeutua heti lääkäriin, jos näössä ei ilmene muita muutoksia. Jos salamointia esiintyy runsaasti päivittäin, suositellaan hakeutumista silmälääkäriin lähimpien viikkojen aikana verkkokalvon tilanteen tarkistamiseksi.
Jos salamoinnin yhteydessä esiintyy tumma yhtenäinen varjo näkökentässä, nokisademaista muutosta, viivojen vääristymistä tai näön alenemaa, on silmälääkärin syytä tutkia huolellisesti silmänpohja mielellään muutamien päivien sisällä. Jos verkkokalvolla havaitaan tuore, uhkaavalta näyttävä repeämä, voidaan tilanteen korjaamiseksi harkita laserointia. Laseroinnissa repeämää ympäröivä verkkokalvo hitsataan kiinni pistemäisin laserpoltoin. Silmänpohjan tilanne tarkistetaan yleensä muutaman viikon sisällä. Tällöin tarkistetaan, ovatko laserarvet riittävän kattavat vai tarvitaanko vielä uusintakäsittelyä.
Joskus lasiaisen veto verkkokalvon verisuoniin voi aiheuttaa verenvuodon lasiaistilaan. Näkö saattaa sumentua lasiaisverenvuodon yhteydessä merkittävästi. Myös tällöin silmälääkärin tutkimus muutaman päivän sisällä on aiheellinen verkkokalvon tilanteen tarkistamiseksi. Jos näkyväisyys verkkokalvolle on heikentynyt, voidaan tehdä ultraäänitutkimus.
Lisätietoa: ks. artikkeli Lasiaisen irtauma (lasiaisablaatio).
Tumma yhtenäinen varjo näkökentässä ja viivojen vääristyminen
Tumma yhtenäinen varjo näkökentässä voi viitata verkkokalvon irtaumaan. Jos ennen varjon ilmaantumista on esiintynyt runsaasti salamointia ja muita lasiaisen irtaumaan liittyviä oireita (ks. edellä), on aihetta tutkituttaa silmän tilanne silmälääkärillä. Tumma varjo näkökentän äärilaidoilla voi olla ensioire verkkokalvon irtaumasta. Pidemmälle edetessään verkkokalvon irtauma aiheuttaa usein viivojen vääristymistä ja tunteen kuin katsoisi vesilasin läpi. Näön tarkkuus voi olla merkittävästikin alentunut oireilevassa silmässä. Tällöin irtauma voi olla edennyt jo tarkan näön alueelle.
Milloin hoitoon?
Jos epäillään verkkokalvon irtaumaa (yhtenäinen varjo, viivojen vääristyminen), on varhainen hoitoon hakeutuminen tärkeää. Silmälääkärin tutkimuksiin olisi hyvä päästä lähipäivien sisällä.
Verkkokalvon irtaumasta ja sen hoidosta on erillinen artikkeli: ks. Verkkokalvon irtauma (retina-ablaatio).
Sahalaitaiset näköhäiriöt ja päänsärky
Sahalaitaisina aalloittain esiintyvät näköhäiriöt yhdistyneenä päänsärkyyn ovat tyypillisiä migreeniin sopivia oireita. Migreenikohtausten hoito ja mahdollinen estohoito saavat usein näköhäiriöt rauhoittumaan.
Viivojen vääristyminen ja näön aleneminen
Viivojen vääristyminen, näön tarkkuuden aleneminen sekä mustat alueet näkökentässä voivat viitata keskeisen näköalueen ikärappeumaan. Viivojen vääristymisen voi havaita katsomalla lipputankoa, joka saattaa näyttää joltain osalta mutkaiselta. Samoin järvelle katsoessa horisonttiviiva voi tehdä suurenkin mutkan. Jos lisäksi tekstiä lukiessa osa kirjaimista katoaa tai valkoista seinää katsoessa näkyy mustia reikiä tai valkoisia puutoksia, oireet sopivat keskeisen näköalueen puutoksiin.
Milloin hoitoon?
Oireiden (viivojen vääristyminen ja näön aleneminen) perusteella ei voida erottaa luotettavasti, onko kyseessä kuiva vai kostea rappeuma. Tästä syystä silmälääkärin tutkimukset ovat aina aiheellisia epäiltäessä ikärappeumaa. Ikärappeumaa epäiltäessä tutkimuksiin olisi usein hyvä päästä lähimpien viikkojen kuluessa oireiden ilmaantumisesta.
Jos tutkimuksissa todetaan kuiva rappeuma, jatkoseurannassa on hyötyä omatoimisesta seurannasta Amslerin kartan avulla (tietyn kokoinen ruutupaperi, jossa on piste keskellä). Amslerin karttaa katsotaan lukuetäisyydeltä vuorotellen molemmilla silmillä muutaman viikon välein. Mikäli viivat alkavat vääristyä tai ruudukkoon tulee mustia läiskiä tai aukkoja, on syytä hakeutua uusintatarkastukseen lähimpien viikkojen sisällä.
Ikärappeumasta ja sen hoidosta on erillinen artikkeli: ks. Silmänpohjan ikärappeuma (makuladegeneraatio).
Näön aleneminen iän myötä
Jos näkö heikkenee iän myötä ja lasikorjaus ei auta, on kyseessä tavallisesti harmaakaihi. Kyseessä on tila, jossa silmän mykiö eli linssi samentuu normaaliin ikään liittyvän prosessin myötä. Näön alenemisen lisäksi oireina on usein häikäistymistä kirkkaassa valossa sekä kokemus värien haalistumisesta. Kaihimuutoksia usein seurataan pidemmänkin aikaa ja jos kyseessä on merkittävä näön alenema, edetään kaihileikkaukseen.
Jos mukana on viivojen vääristymistä ja kirjainten katoamista, voi kyseessä olla myös ikärappeuma (ks. edellä).
Milloin hoitoon?
Kaihimuuutokset eivät alkuvaiheessa useinkaan edellytä välittömiä, nopeita hoitotoimenpiteitä. Kaihimuutokset etenevät yleensä hitaasti. Tästä syystä kaihin aiheuttamaa asteittaista näön alenemaa ei itse alkuvaiheessa helposti huomaakaan.
Kaihi tulee usein esiin optikon tai silmälääkärin tutkimuksissa silmälasitarkastusten yhteydessä. Aiemmat tai entistä vahvemmat silmälasit eivät annakaan enää haluttua näön tarkkuutta. Jos näkö ei riitä autolla ajamiseen, on lähete kaihileikkaukseen usein aiheellinen. Kaihileikkausta harkitaan myös, jos näön alenema haittaa arkiselviytymistä, ammatissa toimimista tai muun silmäsairauden seurantaa (jos näkyvyys verkkokalvolle alentuu huomattavasti).
Kaihista ja sen hoidosta on erillinen artikkeli: ks. Kaihi (harmaakaihi, katarakta).
Näkökenttäpuutokset
Näkökenttäpuutoksia on eri asteisia. Vaikea-asteisen näkökenttäpuutoksen huomaa helpommin, osittainen puutos tulee usein esiin sattumalta. Täydellisessä toisen puolen näkökenttäpuutoksessa esimerkiksi näköalueen toinen puolisko voi puutua täydellisesti. Äkillinen näkökentän puutos johtuu yleisimmin aivoverenkierron häiriöstä.
Pienempi, keskeisen näköalueen puutos jää usein alkuvaiheessa huomaamatta, sillä kahdella silmällä katsottaessa näköalueet osuvat limittäin toistensa päälle. Terve silmä korvaa toisen, oireilevan silmän puutosaluetta.
Hitaasti kehittyvä näkökentän puutos voi liittyä silmänpainetautiin eli glaukoomaan. Glaukoomaan liittyvät näkökenttäpuutokset syntyvät tavallisesti vähitellen, vuosien kuluessa. Usein glaukoomaan liittyvät näkökenttäpuutokset tulevat esille vasta näkökenttätutkimusten myötä. Näkökenttätutkimuksia käytetään apuna seurattaessa glaukooman etenemisnopeutta ja suunniteltaessa hoitoa.
Sektorimainen näkökenttäpuutos voi liittyä näköhermon nystyn alueen verisuonituksen ongelmaan (esim. temporaaliarteriitin tai iskeemisen optikusneuropatian yhteydessä).
Milloin hoitoon?
Äkillisten näkökenttäpuutosten syy on aiheellista selvittää nopealla aikataululla. Puhelu terveyskeskuspäivystykseen on usein hyvänä apuna arvioitaessa hoidon ja tutkimusten kiireellisyyttä. Jos samanaikaisesti esiintyy muita aivoperäisiä oireita (esim. puheen häiriöitä, halvausoireita tms.), pitää hakeutua välittömästi hoitoon.
Ellei yleistila ole edellyttänyt päivystyksellistä hoitoa, mutta näkökenttäpuutokset ovat selkeästi havaittavissa, silmälääkäri aloittaa tutkimukset usein seuraavana arkipäivänä. Tällöin arvioidaan jatkotutkimusten aikataulut sekä pyritään selvittämään näkökenttäpuutoksen syitä. Jos tutkimuksissa todetaan hitaasti edennyt glaukooma, ei lisätutkimuksia tehdä useinkaan päivystyksellisesti vaan usein lähimpien viikkojen tai kuukausien aikana. Jos taas näkökenttäpuutoksen syy on verenkiertoperäinen tai tulehduksellinen, ohjelmoidaan jatkotutkimuksia tiiviimmällä aikataululla.
Toisen silmän näön sumentuminen tai näön menetys ilman kipua
Vähitellen, muutamien tuntien tai päivien aikana tapahtuva sumentuminen voi viitata lasiaisen verenvuotoon. Mm. diabetes ja verta ohentavien lääkkeiden käyttö altistavat lasiaisverenvuodoille. Silmälääkärin on syytä tutkia verkkokalvon tilanne lähimpien päivien aikana. Lasiaisverenvuoto kirkastuu usein 3–4 viikon aikana, ellei ennen tätä tule uutta vuotoa. Jos lasiaisverenvuodot toistuvat usein tai kestävät yhtämittaisesti yli 3 kuukautta, voidaan harkita lasiaiskirurgista toimenpidettä tilanteen kirkastamiseksi.
Milloin hoitoon?
Jos näkö heikkenee toisesta silmästä äkillisesti, kuin katkaisimesta painamalla, pitää hakeutua välittömästi hoitoon. Kyseessä voi olla verkkokalvon valtimon tukos. Tuoreessa valtimotukoksessa lääkäri harkitsee paineluhoidon suorittamista. Jos tukoksesta on kulunut yli kuusi tuntia, heikkenee ennuste näön palautumiseen eikä hoidoista välttämättä ole apua.
Jos toisen silmän näkö heikkenee muutamien tuntien tai päivien kuluessa, on syytä hakeutua hoitoon heti, kun näön heikkeneminen on selvästi havaittavissa. Kyseessä voi olla verkkokalvon laskimotukos. Laskimotukoksessa voi tapahtua jonkinasteista näön palautumista. Laskimotukoksen yhteydessä seurataan myös jatkossa mahdollista silmänpaineen nousua.
Äkillinen näön sumentuminen ja voimakas kipu
Äkillisesti sumentunut näkö, voimakas päänsärky, pahoinvointi ja silmäkipu voivat viitata äkilliseen silmänpainekohtaukseen. Tällöin kipeän silmän mustuainen on usein laajentunut. Äkillisessä silmänpainekohtauksessa on syytä hakeutua viivyttelemättä lääkäriin. Terveyskeskuslääkäri voi aloittaa silmänpainetta alentavan lääkityksen ja ohjata jatkohoitoon silmälääkärille.
Näön sumentuminen, ohimokipu ja yleiskunnon lasku vanhuksella
Jos vanhuksella toisen silmän näkö sumenee tai heikkenee merkittävästi ja samanaikaisesti esiintyy voimakasta ohimokipua, yleiskunnon laskua ja kipua leukapielissä pureskelun yhteydessä, voivat nämä oireet viitata ohimovaltimon tulehdukseen eli temporaaliarteriittiin.
Milloin hoitoon?
Jos ilmenee edellä kuvattuja oireita, pitää hakeutua viivyttelemättä hoitoon.
Temporaaliarteriitti on silmän alueen verisuonten tulehdustila, joka edellyttää kortisonihoitoa suurilla annoksilla sairaalassa. Tehokas hoitokaan ei välttämättä tuo näköä sairastuneeseen silmään takaisin, mutta saattaa ehkäistä toisen silmän näön alenemisen.
Näön sumentuminen ja valonarkuus
Näön sumentuminen toisesta silmästä, valonarkuus, silmän valkoisen osan verestävä punoitus ja kipeän silmän tavallista pienempi mustuainen voivat viitata värikalvon tulehdukseen eli iriittiin.
Milloin hoitoon?
Värikalvon tulehduksen (näön sumentuminen ja valonarkuus) diagnosointiin tarvitaan silmälääkärin tekemä tutkimus lähipäivinä. Terveyskeskuslääkäri voi oireiden ja silmäpäivystäjältä saamiensa ohjeiden avulla aloittaa ensihoidon kortisonitipoin.
Kaksoiskuvat
Kahtena näkeminen (kaksoiskuvat) viittaa aina sairauteen ja edellyttää lääkärin tutkimusta. Jos kaksoiskuvat syntyvät äkillisesti, hoitoon pitää hakeutua välittömästi. Jos kaksoiskuvat ilmaantuvat asteittain, hoitoon on syytä hakeutua heti, kun oire on selvästi havaittavissa. Kaksoiskuvia liittyy moniin sairauksiin.
Äkillisesti alkaneet kaksoiskuvat saattavat johtua vakavasta aivojen toiminnan häiriöstä. Tällöin pitää hakeutua välittömästi hoitoon.
Silmän lähellä sijaitseva vieras kudos (kasvain, verenvuoto, tulehduksellinen materiaali ym.) voi aiheuttaa kaksoiskuvia. Näiden poissulkemiseksi tehdään usein silmän alueen tietokonekerroskuvaus.
Diabetesta sairastavilla voi esiintyä silmän lihaksia hermottavien hermojen ohimeneviä halvauksia. Jos tilanteeseen ei liity muita hermoston oireita, ei laajoja lisätutkimuksia välttämättä tarvita alkuvaiheessa. Tila korjautuu usein itsestään muutamien kuukausien aikana.
Kilpirauhasen toimintahäiriöiden aikana voi esiintyy kaksoiskuvia ja muita silmäoireita. Oireet tulevat joskus esiin vasta kilpirauhaslääkityksen aloittamisen jälkeen eli vasta silloin kun kilpirauhasen toiminta on palautunut normaaliksi.
Karsastukseen liittyy usein eriasteisia kaksoiskuvia. Karsastuksessa silmät kohdistavat tarkan näkemisen alueen eri pisteeseen. Silmät ikään kuin katsovat eri kohteisiin. Lasten neuvolatarkastuksiin kuuluvat perustutkimukset karsastuksen toteamiseksi. Hoitamaton karsastus voi johtaa pysyvään toisen silmän näön alenemiseen. Karsastusoire voi lisääntyä väsyneenä tai alkoholin nauttimisen yhteydessä.
Toisen silmän kivuton näön sumentuminen ja värinäön heikentyminen
Näköhermon tulehduksessa eli optikusneuriitissa tyypillisinä oireina ovat toisen silmän näön sumentuminen päivien tai viikkojen aikana ja värinäön tilapäinen heikentyminen. Oireilevassa silmässä erityisesti punaisen värin kirkkauden erottaminen voi olla alentunut.
Milloin hoitoon?
Optikusneuriitille tyypillisten oireiden yhteydessä on syytä hakeutua silmälääkärin hoitoon lähimpien arkipäivien aikana. Itse voi olla hankalaa arvioida näön aleneman astetta, ellei aikaisemmin ole sairastanut samantyyppistä tilaa.
Jos näkö alenee merkittävästi ja haittaa työntekoa ja arkitoimintoja, voidaan näköhermon tulehduksen yhteydessä harkita ns. jättikortisonihoitoa. Tällöin annetaan lyhyellä aikavälillä suuri annos kortisonia sairaalaseurannassa. Jättikortisonihoito nopeuttaa usein toipumista. Näköhermon tulehduksen jälkeen näkö voi jäädä jonkin verran alentuneeksi sairastuneessa silmässä.
Jättikortisonihoito ei nykytiedon mukaan vaikuta lopputulokseen vaan ainoastaan paranemisnopeuteen. Näköhermon tulehduksella on usein vahva taipumus parantua itsestään. Usein näköhermon tulehdus paranee itsestään 3–6 kuukauden kuluessa.
Jos näköhermon tulehdus todetaan toistuvasti, käynnistetään usein tässä yhteydessä lisätutkimuksia muun samanaikaisen, näköhermotulehdukselle altistavan sairauden poissulkemiseksi.
Lähinäön heikkeneminen
Lähinäkö heikkenee usein neljänkymmenen ikävuoden jälkeen (ks. Ikänäkö (presbyopia)). Tila on useimmiten normaali ja korjautuu lähilukulaseilla. Ensimmäiset lukulasit on syytä hankkia silmälääkärin tekemän tutkimuksen yhteydessä. Samalla voidaan poissulkea muita näköä heikentäviä sairauksia.
Kaihimuutokset ja silmänpohjan keskeinen rappeuma voivat myös heikentää lähinäköä.
Näkökyvyn merkittävä alentuminen alkoholin nauttimisen jälkeen
Epäpuhtaan alkoholin (metanoli) aiheuttama myrkytys on vaarallinen. Jos alkoholin nauttimisen jälkeen esiintyy merkittävää näkökyvyn alentumista, voi taustalla olla metanolimyrkytys. Sitä epäiltäessä pitää hakeutua heti hoitoon. Ensiavussa annettu hoito voi ehkäistä merkittävän näön aleneman syntyä.
