Kurkunpäätulehdus

Tyypillinen hengitysvaikeutta aiheuttava infektio on kurkunpäätulehdus eli laryngiitti, jossa lapsella on vaikeuksia erityisesti sisäänhengityksessä. Sen aikana kuuluu karhea ääni eli stridor. Yskä on kuivaa "haukkumista". Hengitys on tihentynyttä ja lapsi pyrkii istuma-asentoon, jossa hengitys sujuu paremmin. Hengitysvaikeus voi kehittyä muutamassa tunnissa tai vähitellen muutaman päivän sisällä. Useimmiten kurkunpäätulehdus ilmenee 0,5–3-vuotiaille lapsille. Joillakin lapsilla, se uusii muutaman kerran lapsuuden aikana. Kurkunpäätulehduksen oireet hellittävät suurella osalla lapsista 2 vrk:n kuluessa ja ani harvalla ne jatkuvat yli viisi vrk:tta.

Ahtauttava keuhkoputkitulehdus

Pienellä osalla lapsista tavallinen hengitystieinfektio laukaisee voimakkaan limakalvoturvotuksen ja liman muodostuksen keuhkoputkissa, mikä johtaa hengitysvaikeuteen. Ongelmana on nimenomaan uloshengitysvaikeus, jonka merkkinä hengitys vinkuu ja rohisee. Tilaa kutsutaan ahtauttavaksi keuhkoputkitulehdukseksi tai infektion laukaisemaksi astmakohtaukseksi. Siihen sairastuvat ovat yleensä 1–3-vuotiaita.

Imeväisen ilmatiehyttulehdus

Pienille imeväisille voi kehittyä RS-viruksen aiheuttama pienten ilmatiehyiden tulehdus eli bronkioliitti. Hengitysvaikeus kehittyy muutaman päivän sisällä ja näkyvinä oireina ovat nuha ja yskä. Hengitysvaikeuden merkkinä imeminen heikkenee ja lapsi väsähtää helposti, ihon väri voi muuttua harmahtavaksi.

Hinkuyskä

Rokottamattomille pienille imeväisille voi kehittyä hinkuyskä, jonka tyyppioireena esiintyy voimakkaita yskänpuuskia ja alussa hengityskatkoksia. Niiden aikana lapsella on hengitysvaikeutta ja vinkunaa sekä yskimiskohtauksen pitkittyessä ihon sinerrystä. Yskänpuuskien välillä lapsi on yllättävän hyväkuntoinen. Yskänpuuskia voi ilmetä muutamasta useisiin kymmeniin vuorokaudessa.

Pienen imeväisen rohina

Muutaman viikon ikäisillä imeväisillä esiintyy usein nenän tuhinaa tai henkitorven rohinaa makuuasennossa. Nämä johtuvat hengitysteiden kehittymättömyydestä eivätkä ole vaarallisia. Keskeistä on seurata lapsen hengittämistä, pelkkä rohina ei ole vaarallista.

Hyvin harvinaista on, että jatkuvasti rohisevan lapsen hengitysteissä on rakenteellinen poikkeavuus. Tällöin kyse voi olla kurkunpään epämuodostumasta tai henkitorven ahtaumasta (ns. vascular ring).

Nenän jatkuva tukkoisuus ja tuhina voi puolestaan joskus harvoin johtua nenän sieraimen takaosan tukoksesta. Niinpä voidaan sanoa, että pienen vauvan rohinasta kannattaa neuvolakäynnillä keskustella, vaikka valtaosalla se on vaaratonta.

Vierasesine hengitysteissä

Pienillä lapsilla on taipumus panna tavaroita suuhun. Jos lapsi nielaisee leikkipalikan, appelsiinin siemenen tai muun vastaavan, se joutuu lähes aina suolistoon ja tulee aikanaan ulos ilman ongelmia. Joskus harvoin vierasesine joutuukin hengitysteihin, minkä merkkinä on voimakas yskiminen ja mahdollisesti hengitysvaikeuskin. Joskus lapsi voi ensi vaiheessa olla yllättävän oireeton ja oireina kehittyy myöhemmin yskä ja tulehdus keuhkoputkiin.

Allerginen reaktio

Allergisille lapsille voi kehittyä äkillinen hengitysvaikeus kurkunpään turvotuksen tai keuhkoputkien supistumisen vuoksi. Vahvasti allergisilla lapsilla erityisesti ruoka-aineet, kuten lehmänmaito, pähkinä tai kala, voivat käynnistää hengitysvaikeuden, joka voi olla ainut oire tai osa yleisempää allergista reaktiota (anafylaksia). Tällöin iho punoittaa ja kutisee ja kasvoissa esiintyy turvottelua.

Milloin hoitoon?

Hengitystieinfektioiden yhteydessä esiintyvän hengitysvaikeuden aikana lapsi hengittää tiheästi, usein huohottaa ja käyttää hengityksen apulihaksia, mikä näkyy kylkivälilihasten sisäänvetäytymisenä. Vaikea hengitysvaikeus johtaa lapsen väsähtämiseen, ja niinpä lääkärin puoleen on hyvä kääntyä hengitysvaikeuden ilmaantuessa.

Lapsen hengitystä helpottaa puoli-istuva asento, kunnes apua on saatavilla.

Jos lapselle esiintyy merkkejä vierasesineen joutumisesta hengitysteihin tai kurkunpään turpoamisesta, hänet tulee välittömästi kuljettaa pystyasennossa ja rauhallisesti lähimpään lääkäriin tai suoraan lastensairaalaan.

Ehkäisy ja itsehoito

Hinkuyskän paras ehkäisy on lapsen rokottaminen neuvolaohjelman mukaisesti.

Jos lapsi on sairastanut harvinaisen anafylaktisen episodin, hänelle määrätään adrenaliinia sisältävä "kynä", jota on syytä pitää varalla pakkauksen ohjeiden mukaisesti. Adrenaliinin anto ihon alle auttaa hengitysvaikeudessa useimmiten tehokkaasti.

Vierasesinevahinkojen välttämiseksi pienen lapsen normaali vahtiminen on luonnollisesti olennaista.

Jos lapsella esiintyy toistuvasti ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta, määrätään hänelle ennalta ehkäisevä lääkitys, joka on syytä aloittaa varhain oireiden ilmaantuessa.