Suurentunut imusolmuke

Melko tavallinen pienten lasten lääkärikäynnin syy on kaulalle ilmaantunut patti, jonka vanhemmat ovat havainneet joitain päiviä aikaisemmin. Yleensä kyse on 1–3 cm:n kyhmystä, jota lapsi ei arista. Patin päällä oleva iho ei myöskään punoita tai kuumoita. Kyse on tällöin lähes aina harmittomasta ongelmasta eli virusperäisen hengitystieinfektion laukaisemasta imusolmukkeen suurentumisesta, joka on merkki lapsen puolustusjärjestelmän normaalista toiminnasta.

Suurentunut imusolmuke on usein todettavissa leukakulmassa tai kaulan keskivaiheilla, eikä se seuranta-aikana juurikaan kasva kokoa. Usein se näkyy vain tietyssä kulmassa, kun valo osuu kaulalle. Korvan takana tai takaraivossa luun päällä lepäävä imusolmuke on taas helposti havaittavissa ja tunnettavissa. Imusolmukkeen suurentuminen voidaan havaita flunssan, nielutulehduksen, korvatulehduksen, vauvarokon tai suutulehduksen yhteydessä, ja se on merkki imukudoksen reaktiosta infektiota vastaan.

Joskus tulehdusta ei ole havaittavissa tai ei muisteta, vaan patti on aiemmin sairastetun infektion "jäämistöä". Tyypillisesti patin vuoksi tehty kaulan tarkempi tutkiminen paljastaa useita muitakin imusolmukkeita, eräänlaisen imusolmukkeiden helminauhan, joita kaulan alueella kulkee molemmin puolin.

Hengitystieinfektion laukaisema kaulapatin suurentuminen asettuu normaalisti muutamassa päivässä tai viikossa. Tyypillistä hyvänlaatuiselle kaulapatille on myös se, että ne häviävät tai sulavat hyvin hitaasti. Se voi kestää kuukausia, eikä patteja kannata päivittäin tai edes viikoittain tunnustella.

Muita kaulapatin syitä

Kaulapatti on siis valtaosassa tapauksista harmiton, itsestään hoituva ongelma. Se voi kuitenkin olla merkki hoitoa vaativasta bakteeriperäisestä imusolmuketulehduksesta, jolloin kaulalla todetaan usein punoitusta, kuumotusta ja aristusta.

Kaulapatti voi olla myös seurausta streptokokkibakteerin aiheuttamasta nielutulehduksesta (angiinasta).

Myös Epstein–Barrin viruksen aiheuttama mononukleoosi aiheuttaa streptokokki-infektiota muistuttavan nielutulehduksen ja suurentuneita imusolmukkeita leukakulmaan.

Harvinaisia imusolmuketulehduksen syitä ovat jänisrutto, toksoplasmainfektio ja mykobakteeri-infektio. Erittäin harvoin kyse voi olla myös pahanlaatuisesta imusolmukemuutoksesta (lymfooma) tai kaulan alueen epämuodostumasta, jota ei ole aiemmin havaittu. Lymfoomia todetaan lapsilla vuosittain maassamme noin 20 lapsella.

Milloin kaulapatin vuoksi hoitoon?

Lapsen kaulapattia voi käydä näyttämässä lääkärissä, jos se huolestuttaa joko lasta itseään tai vanhempia. Useimmiten asia selviää ilman jatkotutkimuksia. Toisinaan vaaditaan kuitenkin ultraäänitutkimusta, verikokeita ja joskus harvoin myös koepalan ottoa, jotka parhaiten sujuvat lastensairaalan poliklinikalla.

Kaulapatin vuoksi on erityisesti syytä hakeutua hoitoon seuraavissa tilanteissa:

• Patti kasvaa muutamassa päivässä usean senttimetrin kokoiseksi.
• Patti on kosketellessa aristava ja sen päällä oleva iho punoittaa ja kuumoittaa.
• Patteja ilmaantuu lyhyessä ajassa useampia kaulan alueelle.
• Patti kasvaa kokoa hitaasti mutta jatkuvasti viikkojen kuluessa.
• Patteja on todettavissa myös solisluun takana (soliskuopassa), kainaloissa tai nivusalueella.
• Lapsella on kuumetta, kurkkukipua ja leukakulmassa suurentuneita imusolmukkeita.
• Lapsi on väsynyt ja kalpea.
• Lapsella ilmenee kaulapatin ohella mustelmia tai jatkuvaa yskimistä.