Yleistä

Anemian yleisin syy on raudanpuute. Rautaa tarvitaan veren punasoluissa olevan hemoglobiinin valmistamiseen. Aikuisessa naisessa on rautaa noin 1,5 g ja miehessä 3 g. Suurin osa elimistön raudasta kuluu punasolujen valmistukseen, mutta kaikki ihmisen solut tarvitsevat rautaa.

Raudanpuutteeseen viittaa veren punasolujen pieni koko, jolloin verenkuvatutkimuksessa punasolujen MCV-arvo (punasolujen keskitilavuus) on alle normaalin. Punasolut ovat myös tavallista vaaleampia, jolloin punasolujen MCHC-arvo on normaalia pienempi (ks. Punasoluindeksit). Raudanpuutteen toteamiseksi voidaan veriplasmasta tutkia ferritiini-arvo (raudan varastoproteiini) tai transferriinireseptorin pitoisuus (raudan kuljetusvalkuaisen vastaanottajamolekyyli).

Raudanpuuteanemian syyt

Yleisin raudanpuuteanemian syy on raudan menetys verenvuodon vuoksi. Hedelmällisessä iässä olevien naisten raudanpuutteen syynä ovat useimmiten kuukautisvuodot. Muilla sen tavallisia syitä ovat verenvuoto mahalaukussa, suolistossa tai peräpukamista.

Keliakia ja muut ravinnon imeytymiseen vaikuttavat tilat voivat johtaa raudanpuutteeseen. Myös yksipuolinen ravinto voi aiheuttaa raudanpuutosta. Suomessa raudan pääasialliset lähteet ovat täysjyväviljatuotteet, liha, lihavalmisteet ja liharuoat.

Raudanpuuteanemian oireet

Anemia voi aiheuttaa väsymystä, kalpeutta, päänsärkyä, korvien huminaa, sydämen sykkeen nousua sekä aiempaa herkempää hengästymistä. Muita raudanpuutteeseen liittyviä oireita voivat olla kielikipu, kipu niellessä tai kynsien haurastuminen. Anemia voi pahentaa sydän- ja keuhkosairauden oireita. Jos anemia johtuu mahan tai suoliston verenvuodosta, saattaa esiintyä tummia tai verisiä ulosteita.

Lievä anemia ja raudanpuute ei aina "tunnu", sillä elimistö pystyy sopeutumaan anemiaan, joka kehittyy hitaasti. Silloin tällöin raudanpuute todetaan sattumalta verikokeiden yhteydessä.

Tutkimukset

Raudanpuute todetaan verikokeilla. Keskeiset tutkimukset verenkuvan lisäksi ovat ferritiini ja transferriinireseptorin pitoisuus. Anemian syy ei aina ole ilmeinen tai se voi olla monisyinen, jolloin laajemmat kokeet ovat tarpeen. Raudanpuutteen syy pitää aina selvittää. Nuorilla naisilla syynä voivat olla runsaat kuukautiset. Muille aikuisille suositellaan mahalaukun ja tarvittaessa suoliston tähystystä verenvuotokohdan etsimiseksi. Suolistokasvaimen todennäköisyys raudanpuuteanemian syynä lisääntyy iän myötä. Tärkeää on huomioida käytössä olevat vuotoriskiä mahdollisesti lisäävät lääkkeet.

Raudanpuuteanemian hoito

Hemoglobiinin nostamiseksi ja elimistön rautavarastojen täydentämiseksi aloitetaan rautalääkitys. Apteekeissa on saatavana useita eri valmisteita. Haittavaikutusten ehkäisemiseksi rautahoito kannattaa aluksi aloittaa yhdellä tabletilla päivässä tai joka toinen päivä. Annos kaksinkertaistetaan muutaman päivän kuluttua, jos siedon kanssa ei ole ongelmia. Hyvään tulokseen voidaan päästä pienelläkin annoksella, kunhan hoito kestää riittävän pitkään. Yleisimmät haittavaikutukset ovat pahoinvointi, ripuli tai ummetus ja vatsakipu. Anemia korjaantuu tavallisesti muutamassa kuukaudessa. Rautahoitoa pitää jatkaa tämän jälkeen vielä 2–3 kuukauden ajan, jotta elimistön rautavarastot täyttyvät. Rautatablettien aiheuttaessa hankalia haittavaikutuksia voidaan harkita raudan antamista tiputuksena suoneen.

Hitaasti kehittynyt huomattavakin anemia (hemoglobiiniarvo 80–90 g/l) hoidetaan yleensä pelkällä raudalla. Verensiirtoa tarvitaan vain, jos anemia aiheuttaa potilaalle voimakkaita oireita.

Keskeinen osa hoitoa on raudanpuutteen syyn selvittäminen ja hoito mahdollisuuksien mukaan. Mikäli syytä ei voida poistaa, on rautahoidolle todennäköisesti jatkossakin tarvetta.

Raudanpuuteanemian ehkäisy

Raudanpuutteen syntymistä voidaan ehkäistä huolehtimalla riittävästä raudan saannista sekä vähentämällä sen menetystä.

Ravinnon paras raudan lähde on liha. C-vitamiini edistää raudan imeytymistä ravinnosta. Imeytymistä vähentävät kahvi ja tee, kalsium (maitotuotteet) sekä soijavalkuainen.

Ravinnon mukana saatavan raudan saantisuosituksia sekä ravintoaineiden sisältämiä rautapitoisuuksia voi tutkia Fineli-tietokannasta.

Runsaita kuukautisia voidaan hillitä e-pillereillä, hormonikierukalla tai vuotopäivinä käytettävällä traneksaamihappolääkityksellä (Caprilon, Cyklokapron). Hedelmällisessä iässä olevat naiset saattavat tarvita jaksoittaista rautahoitoa.

Raskauden aikana tulee huolehtia raudan riittävästä saannista. Myös kovaa kestävyysliikuntaa harrastavat naiset sekä kasvuiässä olevat ja runsasta liikuntaa harrastavat nuoret miehet saattavat tarvita ajoittaista rautalääkitystä.

Tulehduskipulääkkeiden runsas nauttiminen voi aiheuttaa maha-suolikanavan verenvuotoa. Näiden lääkkeiden säännöllistä käyttöä on syytä välttää.

Kirjallisuutta

  1. Rämet M, Parkkila S, Harila-Saari A. Rauta-aineenvaihdunta ja raudanpuuteanemia. Kirjassa: Porkka K, Lassila R, Remes K, Savolainen E-R. (toim.). Veritaudit. Kustannus Oy Duodecim 2015; s. 169–81.
  2. Sinisalo M, Laine O. Raudanpuuteanemia. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 27.10.2020.
  3. Potilaan lääkärilehden artikkeli raudanpuutteesta ilman anemiaa (28.2.2019).
  4. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL): Ravitsemus Suomessa : FinRavinto 2017 -tutkimus. Helsinki 2018.