Tiheävirtsaisuuden syyt

Tiheävirtsaisuuden syynä voi olla virtsan lisääntynyt tuotto munuaisista, virtsarakon pienuus tai rakon lisääntynyt herkkyys ilmaista pienikin virtsamäärä virtsaamisen tarpeena.

Luonnollisin syy lisääntyneeseen virtsan tuottoon on normaalia tarvetta runsaampi nesteiden nauttiminen. Juomien sisältämät aineet voivat myös lisätä munuaisten poistamaa nestemäärää. Näin vaikuttavat esimerkiksi alkoholi ja kofeiini. Myös monet lääkeaineet voivat lisätä virtsan eritystä. Usein tämä on suorastaan tavoitteena, esimerkiksi kun sydämen vajaatoimintaa hoidetaan nesteenpoistolääkkeillä. Kun samoja lääkkeitä käytetään esimerkiksi verenpaineen hoidossa, lisääntynyt virtsamäärä voi kuitenkin tällöin olla ei-toivottu sivuvaikutus. Lisääntyneen virtsan määrän syynä voi myös olla munuaisten vika. Samoin hoitamattoman diabeteksen oireena voi esiintyä runsasvirtsaisuutta. Äkillisesti alkaneen runsaan virtsanerityksen syynä voi joskus olla tulehdussairaus, esimerkiksi myyräkuume.

Virtsarakon koko voi olla normaalia pienempi syntyjään tai esimerkiksi toistuvien tulehdusten tai sädehoidon vuoksi. Myös iän myötä rakko voi kutistua ja siksi virtsaamistarve tulee useammin.

Tavallisimpia syitä äkisti alkaneeseen tihentyneeseen virtsaamistarpeeseen on äkillinen rakkotulehdus. Tällöin virtsamäärät ovat normaaleja, mutta tulehtunut rakko ilmoittaa virtsaamistarpeesta normaalia herkemmin. Muita tulehduksellisia syitä voivat olla sukupuolitaudit klamydia ja tippuri. Harvinaisempi syy on virtsarakon kipuoireyhtymä, (interstitiaalinen rakkotulehdus) jonka perussyy on tuntematon. Ikääntyneillä miehillä yleinen tiheävirtsaisuuden aiheuttaja ja eturauhasen liikakasvu. Herkistyneen virtsaamistarpeen aiheuttajia ovat myös eräät neurologiset sairaudet (esimerkiksi Parkinsonin tauti, MS-tauti) ja naisilla kohdun laskeumaan liittyvä virtsarakon laskeuma.

Virtsaamisen tarvetta voi esiintyä myös psyykkisen jännityksen vuoksi tai muuten rakon lisääntyneenä herkkyytenä. Tällöin virtsamäärä ei ole lisääntynyt, mutta virtsaamistarve ilmaantuu tavallista useammin. Vaivalle ei usein löydy mekaanista syytä, mutta miehellä sen voi aiheuttaa myös eturauhasen koon suureneminen, naisella limakalvojen kuivuminen tai lantionpohjan lihasten löystyminen (ks. tarkemmin Tihentynyt virtsaamisen tarve naisella). Ongelmaan voi liittyä myös tahatonta virtsan karkailua.

Itsehoito

Jos muut sairaudet on poissuljettu, virtsaamisen tarvetta herkästi ilmaisevaa rakkoa voi harjoittaa pidentämällä tietoisesti virtsaamisvälejä. Lisäksi tulee välttää kahvia, teetä ja alkoholijuomia, jotka lisäävät virtsaneritystä.

Milloin hoitoon?

Tiheävirtsaisuudesta, joka vaivaa yli kahdeksan kertaa vuorokaudessa tai pari kertaa yössä, on syytä käydä keskustelemassa lääkärin kanssa, etenkin, jos asia haittaa päivittäistä elämää. Pelkkä haastattelu ja tutkimus vastaanotolla riittävät usein syyn selvittämiseksi, mutta lisäksi voidaan tarvita laboratoriokokeita, joissain tapauksissa rakon toiminnan tutkimista. Jos tiheävirtsaisuuteen liittyy kipu- tai kirvelyoireita, veren esiintymistä virtsassa tai väsymystä ja janontunnetta, lääkäriin on syytä olla yhteydessä pikaisesti. Hoito määräytyy syyn mukaan. Yliaktiivista rakkoa, johon ei liity muita sairauksia, voidaan ensi sijassa hoitaa rakon harjoittamisella. Hankalissa tapauksissa voidaan käyttää rakon hermotukseen vaikuttavia lääkkeitä, esimerkiksi antikolinergisiä lääkkeitä tai mirabegronia.

Kirjallisuutta

  1. Sairanen J. Tiheävirtsaisuus (pollakisuria) ja yövirtsaisuus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 13.1.2021.
  2. Ellsworth P. Overactive bladder. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 21.1.2021.