Rokotteet

Käytössä on tällä hetkellä kaksi HPV-infektioita ehkäisevää rokotetta. Toinen rokotteista on käytössä kansallisessa rokoteohjelmassa (Cervarix^®) ja toinen (Gardasil 9^®) on reseptimyynnissä apteekeissa. Rokotteen voi hankkia reseptillä apteekista, jos ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan tai jos haluaa nimenomaisen rokotuksen.

Molempien rokotteiden vaikutus kohdistuu HPV-tyyppejä 16 ja 18 vastaan. HPV-tyypit 16 ja 18 aiheuttavat noin 70 % kohdunkaulan syövistä. Gardasil 9^® -rokotteen vaikutus kohdistuu yhdeksään muuhunkin virustyyppiin, muun muassa kondyloomia aiheuttavia HPV-tyyppejä 6 ja 11 vastaan.

Rokotteet eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia, joten ne eivät voi aiheuttaa HPV-infektiota.

Kansallinen rokotusohjelma

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä HPV-rokote on syksyllä 2013 otettu mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan (STM:n asetus 410/2013) kouluterveydenhuollon puitteissa. Aluksi rokotettiin vain tyttöjä, mutta vuodesta 2020 alkaen pojat on otettu mukaan rokotusohjelmaan. Kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteen saavat maksutta 10–12-vuotiaat eli 5.–6. luokalla olevat oppilaat. Jos rokotetta ei saa tuolloin, on se mahdollista saada maksutta myös myöhemmin. Rokotusohjelmaikäisille eli 11–12-vuotiaille riittää 2 annosta noin 6 kuukauden välein annettuna. Jos rokotukset aloitetaan nuoren täytettyä 15 vuotta, tulee antaa yhteensä kolme annosta.

Mahdollisen syövän ja sen esiasteiden kehittymisen estämiseksi rokotus tulisi antaa mieluiten nuorille, 10–12-vuotiaille, hyvissä ajoin ennen HPV:lle altistumista eli ennen sukupuolielämän aloittamista. Rokote on hyvä ottaa riittävän nuorena, sillä varhain annettu rokote synnyttää paremmin suojaavia vasta-aineita kuin myöhemmin annettu. Rokotteen voi kuitenkin antaa, vaikka henkilö olisi jo aloittanut sukupuolielämän. Rokotukselle ei ole periaatteessa yläikärajaa, mutta rokotteen hyöty heikkenee huomattavasti, mitä vanhempana rokotteen ottaa. Yli 30-vuotiaille rokotteesta ei ole juurikaan enää hyötyä, sillä tuohon ikään mennessä valtaosa papilloomavirustartunnoista on jo saatu.

Rokotuksen toteutus

Terveydenhoitaja antaa rokotteen pistoksena olkavarteen. Rokotussarjaan kuuluu nykyisin kaksi pistosta, joiden välillä on vähintään viisi kuukautta. Jos rokotukset aloitetaan 15 vuotta täyttäneelle nuorelle, tarvitaan kolme annosta. Tällöin pistosten annon minimiaikataulu on 0, 1 ja 6 kuukautta. Annosten väliä ei pidä lyhentää, mutta annosvälit saavat vähän venähtää.

Vielä ei olla täysin varmoja rokotteen suojavaikutuksen kestosta. Koska seurantatutkimuksissa rokotevasta-aineiden suojatasot eivät ole merkittävästi laskeneet ensimmäisen vuosikymmenen aikana, suoja on todennäköisesti pitkäaikainen, jopa useita kymmeniä vuosia. Tällä hetkellä ei tiedetä, tarvitaanko tehosteita.

Rokotuksen haitat

Rokotetutkimuksissa ei ole todettu vakavia haittavaikutuksia. Ennen kuin rokote pääsee kansalliseen rokotusohjelmaan, tehdään rokotevalmisteesta, sen käytöstä, tehosta ja turvallisuudesta paljon selvityksiä. Maailmalla rokotetta on annettu kymmeniä miljoonia annoksia. Vakavat haitat ovat olleet hyvin harvinaisia, eikä ole näyttöä siitä, että HPV-rokote aiheuttaisi mitään vakavaa sairautta. HPV-rokotteet eivät lisää keskenmenojen tai raskausongelmien riskiä.

Tyypillisimmät havaitut HPV-rokotuksen haittavaikutukset ovat paikallisia pistosoireita, kuten kipua, punoitusta ja turvotusta. Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta ja kestävät muutamia vuorokausia. Niitä voidaan hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä. Myös lihas- tai nivelsärkyä on raportoitu noin joka viidennellä, mutta varsinaiset yliherkkyysreaktiot ovat harvinaisia. Pyörtyminen minkä tahansa pistostapahtuman jälkeen ei ole harvinaista. Edellä kuvatut oireet eivät ole vakavia.

Rokotuksen hyödyt

Kahden annoksen rokotussarjalla voidaan tutkimusten mukaan estää lähes kaikki infektiot, joita rokotteen kattamat papilloomavirustyypit aiheuttavat. Tutkimukset osoittavat, että suoja on myös pitkäaikainen. Kun rokotuksen avulla ehkäistään infektioita, ehkäistään samalla syövän esiasteita ja siten myös syöpiä.

Kohdunkaulan syöpää edeltää käytännössä aina HPV-tartunta. Kohdunkaulan syöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 180 naista, ja heistä syöpään kuolee noin 55. Syöpärekisterin mukaan Suomessa löydetään vuosittain noin 2100 kohdunkaulan syövän vakavaa esiastetta, joista suuri osa hoidetaan kirurgisesti. Lievempiä solumuutoksia todetaan vuosittain huomattavasti enemmän. Ne edellyttävät vain seurantaa, mutta toisinaan seuranta voi kestää vuosia. HPV-rokote vähentää merkittävästi tätä tautitaakkaa.

HPV-rokotusten ansiosta kohdunkaulan syöpään sairastuvat tulevaisuudessa enää hyvin harvat. Rokotus tehoaa parhaiten, kun se annetaan ennen sukupuolielämän aloittamista.

Molemmat HPV-rokotteet ehkäisevät emättimen ja ulkosynnytinten syövän esiasteita ja siten myös näiden alueiden syöpää. Lisäksi Gardasil 9^® suojaa myös kondyloomilta.

Poikien HPV-rokotukset on aloitettu syksyllä 2020. Papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä esiintyy myös miehillä. HPV aiheuttaa myös osan peräaukon, siittimen sekä pään ja kaulan alueen syövistä. Esimerkiksi pään ja kaulan alueen syövistä 2–5 kymmenestä on papilloomaviruksen aiheuttamia ja kielen tyven sekä nielurisojen syövistä joka toinen. HPV-rokotteella on tehoa myös näiden syöpien ehkäisyssä. Poikien rokottaminen suojaa myös tyttöjä HPV-tartunnalta.