Rokotteet

Käytössä on tällä hetkellä kaksi HPV-infektioita ehkäisevää rokotetta. Toinen rokotteista on käytössä kansallisessa rokoteohjelmassa (Cervarix^®), ja toinen rokote (Gardasil 9^®) on reseptimyynnissä apteekeissa. Rokotteen voi hankkia reseptillä apteekista, jos ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Molempien rokotteiden vaikutus kohdistuu HPV-tyyppejä 16 ja 18 vastaan. HPV-tyypit 16 ja 18 aiheuttavat noin 70 % kohdunkaulasyövistä. Toisen rokotteen vaikutus kohdistuu yhdeksään virustyyppiin, mm kondyloomia aiheuttavia HPV-tyyppejä 6 ja 11 vastaan.

Rokotteet eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia, joten ne eivät voi aiheuttaa HPV-infektiota.

Kansallinen rokotusohjelma

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä HPV-rokote on syksyllä 2013 otettu mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan (STM:n asetus 410/2013) kouluterveydenhuollon puitteissa. Aluksi rokotettiin vain tyttöjä, mutta vuodesta 2020 alkaen pojat on otettu mukaan rokotusohjelmaan. Kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteen saavat maksutta 10–12-vuotiaat eli 5.–6. luokalla olevat oppilaat. Lisäksi lukuvuosina 2020–2021 ja 2021–2022 rokotetta tarjotaan myös 7.–9.-luokkalaisille pojille (ns. catch up -rokotukset). Rokotusohjelmassa tarjottavaan Cervarix^®-rokotussarjaan kuuluu kaksi pistosta. Jos rokotukset aloitetaan nuoren täytettyä 15 vuotta, tulee antaa yhteensä kolme annosta.

Koronapandemia on voinut vaikuttaa rokotusten toteutumiseen kunnissa. Tästä syystä HPV-rokotussarja voidaan poikkeuksellisesti aloittaa kevätlukukauden 2023 loppuun asti peruskouluiän ohittaneelle alaikäiselle nuorelle, jos rokotussarja on jäänyt antamatta.

Mahdollisen syövän ja sen esiasteiden kehittymisen estämiseksi tulisi rokotus antaa mieluiten nuorille 10–12-vuotiaille, hyvissä ajoin ennen HPV:lle altistumista eli ennen sukupuolielämän aloittamista. Rokote on hyvä ottaa riittävän nuorena, sillä varhain annettu rokote synnyttää paremmin suojaavia vasta-aineita kuin myöhemmin annettu. Rokotteen voi kuitenkin antaa, vaikka henkilö olisi jo aloittanut sukupuolielämän. Rokotukselle ei ole periaatteessa yläikärajaa, mutta rokotteen hyöty heikkenee huomattavasti, mitä vanhempana rokotteen ottaa. Yli 30-vuotiaille rokotteesta ei ole juurikaan enää hyötyä, sillä tuohon ikään mennessä valtaosa papilloomavirustartunnoista on jo saatu.

Rokotuksen toteutus

Kouluterveydenhoitaja antaa rokotteen pistoksena olkavarteen. Rokotussarjaan kuuluu nykyisin kaksi pistosta, joiden välillä on vähintään viisi kuukautta. Jos rokotukset aloitetaan 15 vuotta täyttäneelle nuorelle, tarvitaan kolme annosta. Tällöin pistosten annon minimiaikataulu on 0, 1 ja 6 kk. Annosten väliä ei pidä lyhentää, mutta annosvälit saavat vähän venähtää.

Jos rokotusta ei ole annettu kansallisen rokotusohjelman puitteissa, on mahdollista saada rokote reseptillä. Reseptillä on saatavissa yksi rokote, Gardasil 9^®. Toinen pistos annetaan kuukauden kuluttua ensimmäisestä ja kolmas aikaisintaan viiden kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.

Täysin varmoja ei vielä olla rokotteen suojavaikutuksen kestosta. Koska seurantatutkimuksissa rokotevasta-aineiden suojatasot eivät ole merkittävästi laskeneet ensimmäisen vuosikymmenen aikana, suoja on todennäköisesti pitkäaikainen, eli jopa useita kymmeniä vuosia. Tällä hetkellä ei tiedetä, tarvitaanko tehosteita.

Rokotuksen haitat

Rokotetutkimuksissa ei ole todettu vakavia haittavaikutuksia. Ennen kuin rokote pääsee kansalliseen rokotusohjelmaan, tehdään rokotevalmisteesta, sen käytöstä tehosta ja turvallisuudesta paljon selvityksiä. Maailmalla rokotetta on annettu kymmeniä miljoonia annoksia. Vakavat haitat ovat olleet hyvin harvinaisia, eikä ole näyttöä siitä, että HPV-rokote aiheuttaisi mitään vakavaa sairautta. HPV-rokotteet eivät lisää keskenmenojen tai raskausongelmien riskiä.

Syksyllä 2013 julkaistiin iso pohjoismainen tutkimus, jossa ei havaittu mitään vakavia HPV-rokotukseen liittyviä haittavaikutuksia. Tutkimuksessa oli mukana lähes miljoona tyttöä, joista vajaat 300 000 tyttöä sai HPV-rokotuksen. Tässä tutkimuksessa etsittiin erityisesti vakavia haittoja, kuten autoimmuunisairauksien, neurologisten oireiden tai laskimoveritulppien ilmaantumista rokotusten jälkeen. WHO:n rokoteturvallisuuskomitea julkaisi kesäkuussa 2013 raportin, jonka mukaan yli 175 miljoonan jaetun rokoteannoksen kokemuksella HPV-rokotteiden turvallisuudesta on kiistaton näyttö. Jatkoraportit julkaistiin helmikuussa 2014 ja tammikuussa 2016. Vuonna 2018 suomalainen tutkijaryhmä julkaisi tutkimuksen, jossa HPV-virusrokotteen saaneilla 11–15-vuotiailla tytöillä ei havaittu kohonnutta riskiä sairastua autoimmuunisairauksiin.

Tyypillisimmät havaitut HPV-rokotuksen haittavaikutukset ovat paikallisia pistosoireita, kuten kipua, punoitusta ja turvotusta. Myös lihas- tai nivelsärkyä on raportoitu noin joka viidennellä, mutta varsinaiset yliherkkyysreaktiot ovat harvinaisia. Pyörtyminen minkä tahansa pistostapahtuman jälkeen ei ole harvinaista. Edellä kuvatut oireet eivät ole vakavia.

Rokotuksen hyödyt

Kohdunkaulan syöpää edeltää käytännössä aina HPV-tartunta. Rokottamisen lopulliset hyödyt nähdään vasta 20 vuoden kuluttua rokotettujen tullessa kohdunkaulan syövän ilmenemisikään. Kohdunkaulan syöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 160 naista, ja heistä syöpään kuolee 50. Lisäksi poikkeavia, seurantaa vaativia papa-löydöksiä todetaan 34 000 naisella ja hoitoa vaativia solumuutoksiakin löydetään lähes 3 000 naiselta vuosittain. HPV-rokote vähentää merkittävästi tätä tautitaakkaa.

Rokote ehkäisee jopa 95 % HPV-tyyppien 16 ja 18 aiheuttamista kohdunkaulan syövän vaikeista esiasteista, ja näin ollen se ehkäisee myös kohdunkaulan syöpää. Kun rokotteen arvioinnissa huomioidaan myös ne naiset, joilla papilloomavirustartunta on jo todettu, suojavaikutus syövän esiasteiden suhteen on paljon pienempi. Rokotus siis tehoaa parhaiten, kun se annetaan ennen sukupuolielämän aloittamista.

Molemmat HPV-rokotteet ehkäisevät emättimen ja ulkosynnytinten syövän esiasteita ja siten myös näiden alueiden syöpää. Lisäksi Gardasil 9^® suojaa myös kondyloomilta.

Poikien HPV-rokotukset on aloitettu syksyllä 2020. Papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä esiintyy myös miehillä. HPV aiheuttaa myös osan peräaukon, siittimen sekä pään ja kaulan alueen syövistä. Esimerkiksi pään ja kaulan alueen syövistä 2–5 kymmenestä on papilloomaviruksen aiheuttama ja kielen tyven sekä nielurisojen syövistä joka toinen. HPV-rokotteella on tehoa myös näiden syöpien ehkäisyssä. Poikien rokottaminen suojaa myös tyttöjä HPV-tartunnalta.