Pigmenttiluomia on kolmea päätyyppiä, jotka ovat rajaluomi (naevus junctionalis), koholuomi (ihonsisäinen luomi, naevus intradermalis) ja yhdistelmäluomi (naevus compositus). Ne koostuvat neevussoluista ja pigmenttiä tuottavista melanosyyttisoluista. Rajaluomessa neevussoluja on pieninä ryhminä orvaskeden ja verinahan rajalla, ja koholuomessa soluryhmät ovat syvemmällä verinahassa (ks. kuva ). Yhdistelmäluomessa on kahden edellisen luomen piirteet. Luomen värisävy riippuu melanosyyttisolujen tuottaman pigmentin määrästä ja laadusta sekä siitä, miten syvällä pigmentti on.
Rajaluomi
Rajaluomi on yleensä vaalean- tai keskiruskea läiskä, joka ei kohoa ihosta (ks. kuva ). Kämmenissä ja jalkapohjissa ihon kuvioitus näkyy siinä selvänä.
Koholuomi
Koholuomi eli ihonsisäinen luomi on rusehtava, joskus ihonvärinen tai vaaleanpunertava, ja usein lähes puolipallon muotoinen kohouma ihossa (ks. kuva ).
Yhdistelmäluomi
Yhdistelmäluomi kohoaa ihosta jonkin verran ja on väriltään yleensä tasaisen ruskea tai lievästi kirjava (ks. kuva ).
Hyvänlaatuisia pigmenttiluomia ei tarvitse poistaa melanooman pelossa, eikä hankaus lisää pahanlaatuiseksi muuttumisen vaaraa. Jos luomi halutaan poistaa, se tehdään yleensä leikkaamalla, jolloin diagnoosi saadaan varmistettua patologin mikroskooppitutkimuksella. Hyvänlaatuiseksi tunnistettu luomi, kuten tyypillinen koholuomi, voidaan poistaa esteettisistä tai toiminnallisista syistä myös laserilla.
Ärjyluomi (atyyppinen luomi) ja dysplastinen luomi
Ärjyluomi eli atyyppinen luomi on tyypillisesti suuri, kirjava ja epätarkkarajainen. Ärjyluomia ei poisteta rutiininomaisesti, mutta poisto tehdään usein melanooman poissulkemiseksi. Luomi poistetaan ensivaiheessa 1–2 mm:n marginaalein, koska laaja poisto vaikeuttaisi mahdollisen melanooman levinneisyystutkimusta. Jos mikroskooppitutkimuksessa todetaan voimakas solukuvan poikkeavuus eli vahva-asteinen dysplasia, arpialue poistetaan uudella leikkauksella noin 5 mm:n marginaalilla. Lieväasteisessa dysplasiassa uusi leikkaus ei yleensä ole tarpeen. Dysplastisiin luomiin liittyy suurentunut melanooman riski. Ks. kuva .
Spitzin luomi
Lapsilla ja joskus nuorilla aikuisilla esiintyy niin sanottuja Spitzin luomia. Spitzin luomi on usein punertava puolipallon muotoinen kohouma kasvoissa (ks. kuva ) tai joskus tummempi luomi esimerkiksi vartalolla. Se poistetaan usein leikkaamalla ja lähetetään mikroskooppitutkimukseen diagnoosin varmistamiseksi.
Kesakkoluomi
Kesakkoluomi (naevus spilus) on maitokahvinruskea läiskä, jossa on tummia tai mustia kesakkomaisia pikkuluomia. Koko vaihtelee yhdestä senttimetristä kämmenen kokoiseen (ks. kuva ). Kesakkoluomi on yleensä vartalolla, ja se tulee selvemmin esille ensimmäisten elinvuosien aikana. Kesakkoluomella voi olla hieman tavallista suurempi riski muuttua pahanlaatuiseksi. Yleensä luomen itsetarkkailu kuitenkin riittää, eikä sitä tarvitse poistaa varmuuden vuoksi.
Haloluomi
Haloluomi tarkoittaa pigmenttiluomea, jossa on ympärillä valkea kehä (ks. kuva ). Kehä on merkki siitä, että elimistön valkosolut reagoivat luomen soluja vastaan. Haloluomi häviää yleensä parissa vuodessa, ja valkea läiskä häviää hiljalleen sen jälkeen. Ilmiö on hyvänlaatuinen.
Siniluomi
Siniluomi (blue nevus, naevus coeruleus) on yleensä 5–10 mm läpimittainen ja nimensä mukaisesti siniharmaa. Väri johtuu siitä, että pigmentti sijaitsee syvällä ihossa. Vaikka siniluomi on hyvänlaatuinen, se voi muistuttaa erehdyttävästi melanoomaa. Niinpä siniluomi usein poistetaan varmuuden vuoksi leikkaamalla.
Synnynnäinen luomi
Synnynnäinen luomi (naevus congenitalis) näkyy yleensä jo syntyessä ruskeana läiskänä, tai se voi kehittyä ensimmäisten elinvuosien aikana (ks. kuva ). Synnynnäisiä luomia on 1–3 %:lla vastasyntyneistä.
Suuriin, läpimitaltaan yli 20 cm:n synnynnäisiin luomiin liittyy selvästi suurentunut elinikäinen melanoomariski (yli 5 %:n todennäköisyys muuttua pahanlaatuiseksi). Sen vuoksi ne pyritään poistamaan jo lapsena. Pieniin (alle 1,5 cm) ja keskisuuriin (1,5–20 cm) luomiin ei liity merkittävästi kohonnutta melanoomariskiä.