Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn
Rasvaluomen oireet
Rasvaluomi on ihonvärinen, ruskea tai hyvin tumma, yleensä karhea matala kohouma ihossa
(kuvat , ja ). Se kasvaa hiljalleen paksuutta ja laajenee. Muutoksen koko vaihtelee muutamasta
millimetristä useisiin senttimetreihin. Kun rasvaluomi paksuuntuu, se murentuu helposti
(kuva ). Pitkään kestäneet rasvaluomet tummuvat ja saattavat olla lopulta kirjavia tai pikimustia
(kuvat ja ).
Rasvaluomia on kasvoissa, päänahassa, korvalehdissä ja etenkin vartalolla yläselässä
ja ylärinnassa, naisilla rintojen alla. Vartalolla niitä on joskus vieri vieressä
(kuva ).
Vaaleat stukkokeratoosit eli kilpisarveistumat ovat myös rasvaluomia. Niitä on tavallisimmin
säärissä, jalkapöytien päällä, kädenselissä ja kyynärvarsissa. Niiden lukumäärä vaihtelee
muutamasta yli sataan. Ne eivät kutia eikä niistä ole muuta kuin kosmeettista haittaa
(kuva ).
Taudin toteaminen
Diagnoosi on useimmiten selvä kertavilkaisulla. Lääkäri voi käyttää tarvittaessa apuna
dermatoskooppia. Epätyypillisessä paikassa oleva tai epätyypillisen värinen kasvain
voidaan määrittää tarkemmin koepalan avulla.
Rasvaluomen itsehoito
Pienen, murentuvan rasvasyylän voi repäistä kynnellä pois. Harvoin sitä saa kuitenkaan
niin hyvin pois, ettei se kasvaisi uudelleen samaan paikkaan.
Milloin hoitoon?
Lääkäriin on syytä lähteä, kun rasvasyylä häiritsee kosmeettisesti tai diagnoosi ei
ole selvä. Lääkäri poistaa rasvasyylät tavallisesti kauhalla tai rengasveitsellä,
usein paikallispuudutuksessa. Myös nestetyppijäädytys on käypä hoito.
Rasvaluomien ehkäisy
Rasvasyylien syntyä ei voi ehkäistä.
Kirjallisuutta
Riihilä P, Knuutila J, Kähäri V-M. Aikuisten yleisimmät ei-melanosyyttiperäiset ihokasvaimet.
Duodecim 2021;137(12):1279-88.