Ihon rakenne ja tehtävät

Iho on suoja kemikaaleja, mikrobeja, auringon ultraviolettisäteilyä (UV), hankautumista ja iskuja vastaan. Se estää veden haihtumista elimistöstä ja on lämmönsäätelijä. Se tuottaa D-vitamiinia ja välittää tuntoaistimuksia.

Ihossa on kaksi kerrosta: ulommaisin on orvaskesi, ja sen alla on verinahka (kuva  ). Niiden alla on ihonalaista rasvaa. Orvaskesi ja verinahka pysyvät kiinni toisissaan ankkuroitumalla niiden välissä olevaan tyvikalvoon.

Orvaskesi muodostuu kerrostuneista keratinosyyttisoluista, joita kutsutaan orvaskeden alimmassa tasossa tyvisoluiksi, seuraavassa kerroksessa okasoluiksi, sitten jyvässoluiksi ja lopulta orvaskeden pinnassa sarveissoluiksi. Keratinosyyttien rakenne ja tehtävät muuttuvat solujen siirtyessä ihon pintaa kohti ja samalla erilaistuessa. Orvaskesi uudistuu tyvisolujen jakautuessa. Sarveissolukerrokseen tullessaan solut ovat litistyneet ja menettäneet tumansa. Sarveissolut ja niiden väleissä olevat jyvässolukerroksen tuottamat rasvat muodostavat orvaskeden pintakerrokseen läpäisyesteen, joka rajoittaa veden haihtumista ihosta.

Orvaskeden tyvisolukerroksessa on keratinosyyttien väleissä pigmenttisoluja, jotka tuottavat ihoon ultraviolettisäteilyn haitoilta suojaavaa pigmenttiä.

Verinahassa on sidekudosta, verisuonia, imusuonia, hermopäätteitä, karvoja ja tali- ja hikirauhasia. Sidekudos tekee ihon joustavaksi ja lujaksi. Sen keskeisiä rakenneosia ovat kollageenit ja elastiini. Elastiini vastaa ihon kimmoisuudesta ja palautumisesta venytyksen jälkeen.

Ikääntyvä iho

Ikääntyvä iho ohenee ja sen toimintakyky heikkenee. Orvaskeden läpäisyesteen luontaisten rasvojen määrä vähenee, ja iho kuivuu herkemmin. Kuivuessaan iho voi kutista ja tulehtua (kuva ) .

Kutina voi olla myös ensioire ihon autoimmuunitaudista, pemfigoidista, jonka esiintyvyys suurenee iän myötä.

Ikääntyvä iho vaurioituu herkästi. Verinahan kollageenin määrä vähenee, verisuoniston rakenne muuttuu ja suonet rikkoutuvat herkästi. Kyynärvarsiin, kädenselkiin ja sääriin tulee mustelmia ja haavaumia mitättömistäkin iskuista. Mustelmat jättävät parantuessaan ihoon ruskeaa pigmenttiä. Haavat parantuvat hitaasti.

Iän mukana sidekudoksen elastiinin määrä ja sen myötä ihon kimmoisuus vähenevät ja iho rypistyy. Rypyt ovat verkkomaisia ja pääasiassa matalia. Silmänurkkien naururypyt sekä otsan ja suun ympäristön rypyt ovat sen sijaan lihastoiminnan aiheuttamia syvempiä juonteita. Ikä veltostuttaa ihoa, mikä näkyy poskissa, suupielissä, silmäluomissa, leuan alla ja korvannipukoissa. Siinä missä nuoren kasvot ovat soikeat siten, että kasvojen alaosa on ohimoseutua selvästi kapeampi, vanhoilla kasvot ovat suorakaiteen muotoiset. Suupieliin muodostuvat poimut keräävät kosteutta ja voivat altistaa toistuvalle hiivatulehdukselle.

Ihonalaisen rasvan määrä vähenee etenkin otsalta, suun seudusta, ohimoilta ja silmien ympäriltä, kädenselistä, jalkateristä ja sääristä. Ihonalaiset rakenteet, kuten verisuonet ja jänteet, erottuvat selvemmin. Ihonalaisen rasvan määrä voi vastaavasti lisääntyä vatsalla ja naisilla myös reisissä.

Ikääntyvän ihon puolustuskyky bakteeri-, virus- ja hiivatulehduksia vastaan heikkenee, mikä herkistää esimerkiksi vyöruusun puhkeamiselle ja taivealueiden hautumille. Hikoilu vähenee ja kuuman sieto heikkenee.

Vanhuksilla iho ruskettuu huonosti, ja pigmentti on epätasaista. Ihoon ilmaantuu aurinkokesakoita (lentigo), jotka joskus ovat suuria jättikesakoita. Erityisesti raajojen iholla voi nähdä vaaleita 5–10 millimetrin läpimittaisia pigmentittömiä täpliä. Yli 60-vuotiailla iho saa kellertävän vivahteen. Se johtuu talirauhasten suurentumisesta ja niiden kuultamisesta ohentuvan ihon läpi. UV-valo voi aiheuttaa etenkin miehillä mustia "ihomatoja" eli komedoita etenkin ohimoihin (kuva  ).

Pigmenttisolujen määrä vähenee ihon lisäksi myös karvatupissa, ja hiukset harmaantuvat. Hiusnystyt pienenevät ja hiusten läpimitta ohenee. Hiuksen kasvuvaihe lyhenee, eikä hius ennätä nuoruusvuosien pituiseksi ennen irtoamistaan. Hiusten määrä vähenee. Sekä miehillä että naisilla nähdään ohimojen hiusrajan vetäytymistä. Naisilla hiukset vähentyvät päälaella tavallisesti tasaisesti paljastamatta päälakea kokonaan. Kulmakarvojen, korvien ja nenän karvat voivat miehillä muuttua paksuiksi ja tuuheiksi. Naisille voi ilmaantua karkeampia viiksi- ja partakarvoja. Kulmakarvat voivat myös ohentua ikääntymisen myötä. Karvat voivat vähentyä kainaloissa, säärissä ja häpykummun alueella etenkin naisilla.

Kynsien kasvu hidastuu vanhuksilla. Sormenkynnet ohenevat, ja ne voivat katkeilla ja halkeilla. Varpaankynnet paksuuntuvat, ja etenkin isovarpaissa kynnet voivat käyristyä pihtikynsiksi tai kaartua koukkumaisiksi kotkankynsiksi (ks. Kynnen kasvuhäiriöt).

Ihon keratinosyyttisyöpien esiasteet, kuten aurinkokeratoosit ja pintasyövät sekä keratinosyyttisyövät okasolusyöpä ja tyvisolusyöpä lisääntyvät iän myötä. Pigmenttisolukasvaimien lentigo malignan ja malignin (pahanlaatuisen) melanooman riski kasvaa ikääntyessä.

Hyvänlaatuiset ihokasvaimet, kuten rasvaluomet (seborrooiset keratoosit, "vanhuuden syylät", "ikäluomet") lisääntyvät iän mukana etenkin vartalolla ja selässä. Sukutaipumus niihin on kuitenkin ikää tärkeämpi tekijä. Kirsikkaluomet ovat hyvänlaatuisia hiussuoniluomia, jotka lisääntyvät keski-iän jälkeen etenkin vartalolla ja raajoissa.

Ihon ikääntymisen hidastaminen

Ihon ikääntyminen on väistämätöntä. Ikämuutoksia voi kuitenkin hidastaa. Suurin vaikutus on auringon UV-säteiltä suojautumisella ja tupakoimattomuudella. Ihon vanhenemisen estoon käytettävien kosmetiikkatuotteiden tehosta ei ole vahvaa näyttöä.

Auringolta suojautuminen on järkevää aloittaa jo nuorena. UV-altistusta voi vähentää pysymällä poissa keskipäivän auringosta sekä käyttämällä päähinettä, vaatetusta ja aurinkosuojavoidetta (UVA- ja UVB-suoja, suojakerroin 30 tai suurempi). Aurinkolasit vähentävät silmien siristelyä ja lihastoiminnasta aiheutuvia silmäkulmien ja otsan ryppyjä.

Terveelliset elämäntavat, kuten liikunta, suolan ja alkoholin käytön rajoittaminen ja riittävä yöuni, vaikuttavat myös ihon kuntoon. Iho on hyvä huuhdella päivittäin vedellä. Kuivalle iholle käytetään kosteusvoidetta.