Pitkittäiset uurteet kynsissä

Pitkittäiset uurteet kynnessä ovat normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö (kuva ). Uurteita alkaa esiintyä jo keski-iästä lähtien, ja joskus vaalea puolikuu (lunula) kynnen tyvessä häviää iän myötä. Uurteet ovat varsin pysyviä eivätkä ne yleensä häviä lääketieteen tai kosmetiikan keinoilla.

Kynsien kerroksittainen hilseily ja haurastuminen

Kynnen kärkiosan kerroksittaista hilseilyä ja liuskoittumista (onychoschizia) esiintyy etenkin naisilla (kuva ). Liuskoittuminen johtuu kynsilevyn kuivumisesta ja hauraudesta, ja sitä edistää märkä työ ja esimerkiksi kynsilakanpoistoaineen tiheä käyttö. Kosteuttavien voiteiden käytöstä voi olla hyötyä.

Kynnen pitkittäiset uurteet ja kerroksittainen hilseily ovat myös kynsien haurastumisen eli niin sanotun brittle nail -syndrooman oireita. Sitä esiintyy eniten naisilla ja iäkkäillä henkilöillä. Joskus oireet voivat liittyä ravitsemuspuutoksiin tai erilaisiin iho- ja yleistauteihin.

Rosokynnet

Rosokynnet-termi (trachonychiatrachyonychia, twenty nail dystrophy) tarkoittaa useimmiten lapsilla esiintyvää kynnen pinnan kuoppaisuutta ja karheutta. Oireita voi olla useammassa kynnessä, jopa kaikissa 20 kynnessä (kuva ). Lapsilla ilmiön taustalla ei yleensä ole erityistä syytä, ja kynnet muuttuvat yleensä normaalin näköisiksi murrosikään mennessä. Aikuisilla rosokynnet voivat liittyä muuhun ihotautiin, kuten psoriaasiin, punajäkälään tai pälvikaljuun (ks. Kynsimuutokset).

Beaun viivat ja pyykkilautakynnet

Vaakasuorat Beaun viivat johtuvat kynnen kasvun hetkellisestä hidastumisesta tai pysähtymisestä. Viivoja voi olla yksi tai useampi yhdessä tai useammassa kynnessä, useimmiten peukaloissa. Syynä on kynsiaiheen yksittäinen tai toistuva ärsytys tai vamma, jonka voivat aiheuttaa esimerkiksi käsi-ihottuma tai kynsivallien manipulointi. Oireet samaan aikaan kaikissa kynsissä viittaavat systeemiseen syyhyn, kuten edeltävään voimakkaaseen infektioon tai yleissairauteen. Pyykkilautakynneksi sanotaan sellaista kynttä, jossa on Beaun viivoja koko kynnen pituudelta (kuva  ).

Koukkukynsi (kotkankynsi)

Koukkukynnessä eli kotkankynnessä (onykogrypoosi) kynsilevy paksuntuu, muuttuu kellertävän ruskeaksi ja käyristyy koukkumaiseksi (kuva  ). Kynsistä otetaan usein sieniviljely kynsisilsan osoittamiseksi tai poissulkemiseksi. Koukkukynnen syynä voi olla jalkojen huono verenkierto, mutta se voi myös olla seurausta vammasta tai kynsien puutteellisesta hoidosta.

Koukkukynsi voi aiheuttaa kipua, ja etenkin vanhuksilla ja diabetesta sairastavilla se voi johtaa ihorikkoumiin ja infektioon. Hoitona on kynnen pitäminen lyhyenä kynsipihtien avulla ja kynsilevyn ohentaminen. Jalkaterapeutin ohjaus tai säännöllinen hoito voi olla tarpeen.

Pihtikynsi

Pihtikynsi kaartuu sivuilta sisäänpäin kynnenpohjaan ja aiheuttaa usein kipua, joskus myös kynsivallitulehduksen (kuva ). Pihtikynsiä esiintyy eniten isovarpaissa. Taustalla voi olla perinnöllinen taipumus, toistuva vamma tai varpaiden huono verenkierto. Hoitona on kynsilevyn reunojen nosto jousen avulla tai kynnen kirurginen kaventaminen reunoistaan.

Pitkittäinen vako kynnessä

Pitkittäinen vako voi johtua kynnen tyviosaa painavasta kasvaimesta, kuten hyytelörakkulasta eli myksoidista kystasta (kuva  ). Kynnen normaali muoto palautuu, jos kysta saadaan hoidettua ilman että kynnen kasvualue vaurioituu.

Kynnen pitkittäinen halkeama

Kynnen pitkittäinen halkeama (median canaliform nail dystrophy) johtuu ilmeisesti kynsiaiheen traumasta (kuva  ). Sitä esiintyy kaikissa ikäryhmissä ja muutos on yleisimmin yhdessä tai molemmissa peukalonkynsissä. Halkeama häviää usein itsekseen parissa vuodessa. Kynnen voi tarvittaessa suojata esimerkiksi laastarilla.

Kellonlasikynnet

Aikaisemmin normaaleina kasvaneet kynnet voivat muuttua kuperiksi kellonlasikynsiksi. Useimmiten taustalla on synnynnäinen tai myöhemmin kehittynyt sydän- tai keuhkosairaus (kuva  ).

Lusikkakynnet

Lusikkakynnessä (koilonychia) kynnen keskiosa on lusikkamaisesti kuopalla (kuva  ). Se on melko yleinen lapsilla, ja häviää itsekseen kynnen rakenteen vahvistuessa. Aikuisilla lusikkakynsien taustalla voi olla yleissairaus, kuten anemia.

Kynnen irtoaminen kärjestä käsin tunnetaan nimellä onykolyysi ja tyvestä käsin nimellä onykomadeesi. Ilmiö voi liittyä kynnen vammaan tai mekaaniseen rasitukseen. Joskus onykolyysin taustalla on ihotauti, kuten psoriaasi, ja onykomadeesin taustalla infektio, kuten enterorokko. Kynsi voi myös irrota kokonaan tai osittain vamman tai infektion seurauksena.