Kynsisilsaa esiintyy Suomessa noin 11 prosentilla aikuisväestöstä, useimmiten keski-ikäisillä tai iäkkäillä miehillä. Lapsilla se on harvinainen. Silsa on yleensä varpaankynsissä, harvoin sormissa, ja siihen liittyy usein sienitulehdus myös varvasväleissä tai jalkapohjissa. Kynsisilsaa esiintyy eniten ikäihmisillä sekä henkilöillä, joiden immuunipuolustus on heikentynyt. Myös geneettiset tekijät vaikuttavat kynsisienen ilmenemiseen.

Kynsisienen aiheuttaa yleensä silsasienet, jotka kuuluvat Trichophyton-, Epidermophyton- tai Microsporum-sukuihin. Suomessa tavallisimmat aiheuttajat ovatTrichophyton rubrum ja Trichophyton mentagrophytes. Hiiva- ja homesienet aiheuttavat tulehduksen yleensä vain ennalta vaurioituneeseen kynteen tai muun altistavan syyn johdosta.

Kynsisilsan oireet

Kynsisilsaa esiintyy pääosin varpaankynsissä. Yleisin esiintymismuoto on kynnen kärjestä tai sivusta alkava silsa, joka leviää vähitellen kynnen tyveä kohti (kuvat   ja  ). Kynnen väri muuttuu kellertäväksi tai rusehtavaksi ja kynnenalunen karstoittuu.

Pinnallinen valkoinen kynsisilsa on harvinaisempi muoto, jossa tulehdus on kynnen pinnassa ja näkyy vaaleana värimuutoksena (kuva  ). Kynsisilsa voi myös alkaa kynnen tyvestä. Tätä muotoa tavataan lähinnä immuunipuutosten ja ääreisverenkierron häiriöiden yhteydessä (kuva  ).

Kynsisilsan edetessä kynsilevy paksuntuu ja haurastuu, ja silsa voi tuhota kynnen osittain tai kokonaan (kuva ). Laaja kynsisilsa voi aiheuttaa kipua ja haitata jalkineitten käyttöä.

Hiiva- ja homesieniä esiintyy normaalistikin iholla ja kynsissä, ja ne voivat joskus aiheuttaa kynsisienen jonkin altistavan syyn johdosta. Siten hoitotarve pitää arvioida kliinisen tilanteen mukaan.

Kynsisilsan toteaminen

Monet sairaudet ja tilat muistuttavat kynsisientä (ks. Kynsimuutokset), joten lääkehoitoa ei pidä aloittaa ilman sieninäytteessä todettu sienikasvua. Esimerkiksi psoriaasi ja punajäkälä voivat aiheuttaa kynsisientä muistuttavia oireita. Isku kynsilevyyn tai kengän aiheuttama hankaus voivat aiheuttaa kynnen alle verenvuodon, joka näkyy tummana värinä ja voi johtaa kynnen irtoamiseen tai pysyvään kasvuhäiriöön. Myös ikääntyminen ja huono verenkierto aiheuttavat kynnen kasvuhäiriöitä.

Kynsisilsa varmistetaan sieninäytteellä, joka sisältää mikroskooppinäytteen (niin sanottu sieninatiivi) ja sieniviljelyn. Sienilääke estää sienen kasvun näytemaljalla ja näytettä ei voi ottaa, jos potilas on edeltävän kahden viikon sisällä käyttänyt ulkoista sienilääkettä, kolmen kuukauden sisällä käyttänyt lääkekynsilakkaa tai kuuden kuukauden sisällä käyttänyt sisäistä sienilääkettä. Mikroskooppitutkimuksen tulos on käytettävissä muutamassa päivässä, ja sieniviljelystä saadaan lopullinen vastaus noin 4 viikon kuluessa. Koska sientä ei aina näytteessä saada kasvamaan, tutkimus uusitaan tarvittaessa, jos epäily kynsisilsasta on vahva.

Nykyään on paikoin käytettävissä myös sienen nukleiinihapon osoitustesti, jossa ei tarvita edellä mainittuja varoaikoja.

Kynsisilsan itsehoito

Itsehoitoon käytettävät paikalliset sienilääkkeet eivät paranna kynsisilsaa. Ne voivat vaikeuttaa diagnostiikkaa sieniviljelyn vaatiman varoajan vuoksi.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa mennä, kun epäiltyä silsaa on vasta yhdessä tai parissa kynnessä.

Kynsisilsan hoito

Lääkärin määräämä lääkekynsilakka parantaa vain harvoin laajalle levinneen kynsisienen, ja sisäiselläkin sienilääkkeellä vain joka toinen paranee täysin. Hoitovaste on yleensä parempi nuoremmilla henkilöillä sekä silloin, kun silsaa on rajallisella alueella. Isovarpaan kynsi kasvaa hitaasti, mutta muut kynnet, mukaan lukien sormenkynnet, uusiutuvat nopeammin ja reagoivat hoitoon paremmin.

Kynnen kärkialueen silsa saadaan joskus hoidettua pelkällä lääkekynsilakalla, jossa vaikuttavana aineena on amorolfiini, tiokonatsoli tai siklopiroksi.

Laajan kynsisilsan hoitona käytetään sisäisiä sienilääkkeitä, joista yleisimmät ovat terbinafiini ja itrakonatsoli. Hoitokuurien kesto varpaankynsiin on vähintään 3 kuukautta ja sormenkynsiin 6 viikkoa, ja hoitoa voidaan pidentää tarpeen mukaan. Sisäiseen sienilääkekuuriin voidaan yhdistää lääkekynsilakka, ja tarvittaessa jalkojenhoitaja voi poistaa paksut sienikynnet urealiuotuksella.

Kynsisilsan ehkäisy

Varvasvälisilsa ja muut ihosilsat kannattaa hoitaa varhaisessa vaiheessa, jotta tulehdus ei leviä kynsiin. Myös kynsivallintulehdus ja kynsien vammat tulisi hoitaa huolellisesti. Yleisissä kosteissa tiloissa on hyvä käyttää jalkineita, ja kynsileikkureiden ja -saksien tulee olla henkilökohtaisia.