Yleistä

Testosteronin tuotanto elimistössä

Testosteroni muodostuu kiveksissä, joista se siirtyy verenkiertoon ja sen kautta muualle elimistöön. Aivolisäke säätelee kivesten testosteronin tuotantoa luteinisoivan hormonin (LH) avulla. Ilman LH:ta testosteronia ei muodostu. Aivolisäkkeen yläpuolella sijaitseva aivojen osa (hypotalamus) puolestaan ohjaa LH:n erittymistä. Murrosiässä aivolisäke herää tuottamaan LH:ta, jolloin kivekset kasvavat ja alkavat tuottaa testosteronia.

Missä tahansa kohdassa tätä monimutkaista säätelyketjua voi esiintyä häiriöitä, jotka johtavat testosteronin puutteeseen. Jos häiriö ilmenee ennen murrosikää, testosteronin tuotanto ei käynnisty lainkaan. Jos häiriö ilmaantuu aikuisiällä, kivesten hormonituotanto heikkenee.

Testosteronin puutteen syyt

Testosteronin puute johtuu aina kivesten tuotantohäiriöstä, mutta tuotantohäiriön syy voi olla aivolisäkkeessä tai kiveksessä. Tutkimuksissa on keskeistä selvittää, kummasta näistä testosteronin puutos johtuu.

Mikä tahansa kiveksiä vahingoittava sairaus voi johtaa testosteronin puutteeseen. Näitä ovat piilokives (ks. Kivesongelmat pojilla), kivesten tulehdukset ja kivessyöpä. Synnynnäiseen kivesperäiseen sukukromosomihäiriöön Klinefelterin oireyhtymään liittyy alentunut testosteronin tuotanto.

Kivesten toimintahäiriö voi johtua myös aivolisäkkeestä. Rakenteellisia syitä aivolisäkkeen toimintahäiriöön ovat aivolisäkkeen kasvaimet. Tällöin LH:n valmistus loppuu, mikä sammuttaa kivesten testosteronin tuotannon. Tavallisempaa kuitenkin on, että aivolisäkkeen toimintaa huonontavat toiminnalliset syyt, kuten ylipaino, vaikeat yleissairaudet, runsas alkoholinkäyttö sekä stressi. Dopingaineina etenkin voimaharjoittelussa käytetyt anaboliset steroidit vaikuttavat haitallisesti kivesten toimintaan samoin kuin vahvat kipulääkkeet.

Testosteronin puutteen oireet

Testosteronin puute lapsuudessa johtaa siihen, että normaaleja murrosiän miehisiä muutoksia ei tapahdu. Se ilmenee myös kehon poikkeavina mittasuhteina, joille on tyypillistä tavallista pitemmät raajat.

Jos testosteronin puutos syntyy aikuisena, se aiheuttaa sukuvietin heikkenemistä ja impotenssia. Pitkään jatkuva puutos johtaa karvoituksen vähenemisen, lihasten heikkouteen ja osteoporoosiin eli luukatoon.

Testosteronin puutos johtaa lisäksi siittiötuotannon vähenemiseen ja lapsettomuuteen.

Milloin hoitoon?

Poikien murrosiän viivästymisestä on erillinen artikkeli. Pojan murrosiän tulisi alkaa 13,5 vuoden ikään mennessä kivesten koon suurenemisella. Jos mitään merkkejä murrosiästä ei tähän mennessä ole ilmaantunut, on syytä hakeutua tutkimuksiin.

Selvä sukupuolisen halun aleneminen ja impotenssi aikuisella miehellä, jonka sukupuoliominaisuudet aikaisemmin ovat olleet normaalit, on aihe hakeutua tutkimuksiin.

Testosteronihoito

Mieshormonin puute hoidetaan käyttämällä testosteronivalmistetta. Yleisimmin käytetään testosteronipistoksia tai iholle levitettävää testosteronigeeliä.

Testosteronipistokset annetaan syvälle pakaralihakseen valmisteesta riippuen 2–4 tai 10–12 viikon välein. Geeliä levitetään olkapäiden tai käsivarsien yläosan puhtaalle, kuivalle ja ehjälle iholle kerran päivässä, tavallisesti aamuisin pesun jälkeen. Iholle levitetty geeli ei saa joutua kosketukseen muiden henkilöiden kanssa.

Hormonivalmisteiden annostusta säädellään mittaamalla veren testosteronipitoisuuksia ja keskustelemalla potilaan voinnista.

Testosteronihoidolla voidaan korvata hyvin kivesten puuttuva testosteroni. Murrosiässä hoidolla saadaan aikaan miesominaisuuksien kehittyminen. Aikuisella testosteronihoito palauttaa sukuvietin ja potenssin, jos häiriön syynä on testosteronin puutos. Testosteronilla ei kuitenkaan voida palauttaa siittiöiden toimintaa normaaliksi.

Lapsettomuuden hoito

Testosteronin puutteeseen liittyvä lapsettomuus voidaan yleensä hoitaa vain, jos vika on aivolisäkkeessä. Hoito on monimutkaista ja kallista. Hoitoon kuuluvat kaksi eri pistoksina annosteltavaa hormonia, istukkahormoni ja aivolisäkehormoni FSH. Pistoksia annetaan yleensä 2–3 kertaa viikossa. Kivesperäistä lapsettomuutta ei voida palauttaa hormonihoidolla, mutta jos siemennestenäytteessä todetaan vähäinenkin määrä siittiöitä, voidaan lapsettomuuden hoidossa käyttää hyväksi koeputkihedelmöitystä.

Ks. Suomen endokrinologiyhdistyksen artikkeli Miehen hypogonadismi eli mieshormonin puutostila.