Vaihdevuosien jälkeen voi esiintyä ylimääräistä veristä emätinvuotoa. Jos kuukautiset ovat loppuneet ja olleet vähintään vuoden poissa ja veristä vuotoa esiintyy tämän jälkeen, on aina hakeuduttava tutkimuksiin joko perusterveydenhuoltoon tai gynekologille. Tärkeää on sulkea pois synnytinelinten syövän mahdollisuus.

Oireet

Vuotohäiriö voi ilmetä joko runsaana verisenä vuotona tai ylimääräisenä niukkana vuotona WC-käynnin yhteydessä, yhdynnän jälkeen jne. Vuoto voi olla kirkkaanpunaista, rusehtavaa tai verislimaista. Vuodon määrän ja keston perusteella lääkäri voi tehdä päätelmiä oireen syystä. Vuodon lisäksi oireina voi joskus olla alavatsakipuja, virtsakirvelyä tai limakalvojen arkuutta.

Tutkimukset

Gynekologinen tutkimus, papakoe, gynekologinen ultraäänitutkimus ja kohdun limakalvonäytteen otto ovat keskeiset tutkimusmenetelmät. Näiden avulla voidaan poissulkea pahanlaatuisen sairauden mahdollisuus ja toisaalta suunnitella mahdollisesti tarvittavat hoitotoimenpiteet. Lääkäri pyrkii gynekologisen tutkimuksen yhteydessä arvioimaan, mistä verinen vuoto on peräisin. Vuotopaikka voi olla ulkosynnyttimien alueella, emättimen limakalvolla tai kohdussa, mutta niukka vuoto voi olla myös peräisin virtsaputkesta tai peräsuolesta.

Kohdun limakalvonäyte

Kohdun limakalvon rakennetta ei voi tutkia papa-näytteellä, vaan sitä varten kohdusta tulee ottaa erillinen kudosnäyte. Tutkimuksesta voidaan käyttää seuraavanlaisia nimiä: Pipelle, Pistolet, Vabra, Z-Sampler, imunäyte. Tutkimus on suhteellisen helppo ja käyttökelpoinen myös terveyskeskuksessa. Tavallisin syy näytteenottoon on poikkeava verinen vuoto. Varsinkin vaihdevuosien jälkeen vuodon tutkiminen on tärkeää, vaikka vuoto olisi hyvin niukkaa.

Gynekologisen tutkimuksen yhteydessä viedään kapea, taipuisa muovikatetri kohtuonteloon ja imaistaan kudosnäyte tutkittavaksi. Näytteenotto aiheuttaa vähäistä ja lyhytkestoista nipistelyä kuukautiskivun tyyppisesti. Jos kohdunkaulan kanava on ahdas tai tutkimus tuntuu kivuliaalta, kohdunkaulan kanava voidaan laajentaa puudutuksessa ja sen jälkeen ottaa näyte. Tutkimuksen jälkeen voi esiintyä niukkaa rusehtavaa vuotoa pari päivää.

Näytteestä tutkitaan mikroskooppitutkimuksen avulla kohdun limakalvon rakenne, jolloin pahanlaatuiset tai muuten poikkeavat muutokset löytyvät. Limakalvonäytteestä voidaan myös luotettavasti arvioida hormonivaikutusta.

Jos tutkimukset ovat olleet normaalit, mutta ylimääräinen vuoto jatkuu, voidaan tutkimuksia jatkaa tekemällä niin sanottu hysteroskopia eli kohtuontelon tähystys. Se on poliklinikassa suoritettava toimenpide, jonka yhteydessä kohtuonteloon viedään joustava kapea putki ja optiikka. Kohtuontelo tarkistetaan siis näkökontrollissa. Toimenpiteen yhteydessä voidaan ottaa koepaloja.

Vaihdevuosien jälkeisen emätinverenvuodon syyt

Emättimen limakalvojen ohuus (atrofia) voi aiheuttaa niukkaa verivuotoa; tämä todetaan gynekologisessa tutkimuksessa. Myös emätin- tai kohdunkaulan tulehduksen oireena voi olla vuoto; papa ja tulehdusnäytteet selvittävät tilannetta.

Tärkein poissuljettava sairaus on kohdunrunkosyöpä. Se löytyy noin 10 %:lta naisista, joilla esiintyy postmenopausaalista veristä vuotoa. Iän lisääntyessä syövän riski suurenee. Jos ylimääräinen vuoto on niukkaa ja liittyy vaihdevuosien hormonihoidon käyttöön, on syövän löytyminen harvinaisempaa, koska vuotohäiriö on tavallinen sivuoire varsinkin hormonihoidon alkuvaiheessa. Harvoin vuodon taustalta löytyy kohdunkaulan syöpä, sen esiaste tai munasarjasyöpä.

Tavallisia ylimääräisen verenvuodon syitä ovat kohtuontelon tai kohdun kaulakanavan polyypit. Myös kohdun limakalvon liikakasvu (hyperplasia) voi olla vuodon taustalla. Se on yleensä hyvänlaatuinen muutos, mutta joskus hoitamattomana se voi vuosien kuluessa kehittyä limakalvosyöväksi.

Jatkotoimenpiteet

Tärkeää on, että ylimääräisen vuodon syy selvitetään. Kohdun limakalvonäytteellä saadaan histologinen diagnoosi, ja sen tarkoituksena on sulkea pois kohdun limakalvon liikakasvu (hyperplasia) ja syöpä.

Jos vuoto liittyy vaihdevuosien hormonihoitoon, mietitään, onko hoito vielä tarpeellinen tai voidaanko se vaihtaa toisenlaiseen hormoniyhdistelmään. Jos vuodon takana on polyyppi, se poistetaan hysteroskopian avulla. Jos vuoto liittyy tulehdukseen tai emättimen limakalvojen ohuuteen, tarvitaan paikallishoitoa. Jos taustalla on syöpä, hoito on kirurginen.

Kirjallisuutta

  1. Niskanen L, Tuppurainen M. Gynekologinen syöpä verisen vuodon taustalla. Duodecim 2024;140:199–205.