Ruoka-allergiassa allergisen reaktion aiheuttavat proteiinit, ruokayliherkkyydessä yleensä muut yhdisteet, kuten biogeeniset amiinit. Oireita aiheuttava ruoka-aine aiheuttaa oireita yleensä syötynä, mutta oireita voi ilmaantua myös kosketettuna tai hengitettynä. Oireet vaihtelevat lievistä oireista hengenvaaralliseen anafylaktiseen reaktioon. Oireet voivat alkaa välittömästi ruokailun jälkeen tai viivästyneesti tuntien tai päivien kuluttua. Lasten ruoka-allergiasta ja ruokayliherkkyydestä on oma artikkelinsa.

Oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta vältetään oireiden voimakkuuden mukaan. Vaikeissa oireissa oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta vältetään mahdollisimman tarkoin, mukaan lukien tuotteet, joissa on "saattaa sisältää" -merkintä. Jos oireet ilmenevät vasta isommilla annoksilla tai ne ovat lieviä, tarkkaa välttämistä ei tarvita, vaan oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta tai sitä sisältäviä tuotteita käytetään oireiden sallimissa rajoissa.

Elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä on ilmoitettava, mikäli tuote sisältää pieniäkin määriä yleisesti oireita aiheuttavia ruoka-aineita. Maidon ja gluteenipitoisten viljojen (vehnä, ruis, ohra) lisäksi on ilmoitettava kananmuna, kala, äyriäiset, nilviäiset, palkokasveihin kuuluvat soija, maapähkinät ja lupiini, pähkinät, mantelit, selleri, sinappi, seesaminsiemenet, rikkidioksidi ja sulfiitit.

Maitoallergia ja vilja-allergia

Maito- ja vilja-allergian ravitsemushoidosta on omat artikkelinsa: Maitoallergia ja ravitsemus ja Vilja-allergia ja ravitsemus.

Kananmuna-allergia

Kanamuna-allergisen ruokavaliossa vältetään kanan ja muiden lintujen munia sekä ruokia, joissa on käytetty munaa, kuivattua munajauhetta, munavalkuaista tai munasta peräisin olevaa albumiinia. Kananmunaperäinen lysotsyymi (E 1105), jota käytetään kypsytettyjen juustojen ja viinien valmistuksessa, voi aiheuttaa oireita kananmunalle vakavasti allergisille.

Soija-allergia

Soija-allergisen ruokavaliosta jätetään pois soijapavut, tofu, miso, tempeh, soijajauho, -rouhe ja -proteiini, soijajuomat, soijapohjaiset jogurtin, vanukkaiden, kermojen ja jäätelöiden tapaan käytettävät tuotteet sekä soija-, teriyaki- ja worcestershirekastikkeet. Soija kuuluu hernekasveihin, joten myös muut hernekasvit eli herneet, pavut, linssit, maapähkinä, lupiininsiemen ja apilansiemen sekä lakritsia eri muodoissaan sisältävät tuotteet voivat aiheuttaa oireita. 

Vain hyvin herkät soija-allergiset saavat oireita soijalesitiinistä (E322) tai sakeuttamis- ja emulgointiaineista, jotka on tehty palkokasveista tai niiden siemenistä (E410, E412, E413, E414, E417). Näiden välttäminen on tarpeen vain herkimpien kohdalla.

Kala-, äyriäis- ja nilviäisallergiat

Kala-allerginen voi oireilla eri kalalajeille tai vain joillekin kaloille. Eri kalalajeja käytetään niiden sopivuuden mukaan ja siinä määrin kuin oireet sallivat. Herkimmät voivat saada oireita jo kalan hajusta. Mikäli osa kalalajeista sopii tai oireet ovat lieviä, kalaa on suositeltavaa käyttää 2–3 kertaa viikossa. Mätiä ja mätitahnaa sekä anjovista sisältäviä maksamakkaroita, -pasteijoita ja caesar-kastiketta tulee kala-allergikkojen yleensä välttää. Herkimmät saavat oireita myös kalaöljyvalmisteista.

Äyriäisille ja nilviäisille voi esiintyä allergiaa riippumatta siitä, aiheuttaako kala oireita.

Pähkinät ja mantelit

Samoin kuin kalan kohdalla, myös pähkinä- tai manteliallerginen voi oireilla vain joillekin pähkinöille tai manteleille. Eri pähkinä- ja mantelilajeja - hassel-, saksan-, pekaani-, para-, makadamia- ja cashew-pähkinöitä, pistaaseja, manteleita - käytetään niiden sopivuuden mukaan. Muskottipähkinä ei ole pähkinä, joten pähkinälle allerginen voi yleensä käyttää sitä mausteena.

Maapähkinä on hernekasvi ja allergia maapähkinälle liittyykin yleensä soija-allergiaan tai ristiallergiaan koivun siitepölylle.

Ristiallergia

Tavallisin ristiallergia liittyy koivun siitepölyyn, mutta se voi liittyä myös muiden kasvien, kuten lepän, siitepölyyn. Myös lateksiin eli luonnonkumiin voi liittyä ristiallergiaa. Oireita aiheuttavat ruoat vaihtelevat yksilöllisesti ja ne jätetään pois ruokavaliosta vain siinä muodossa, jossa ne aiheuttavat oireita, esim. kypsentämättöminä. Vuodenaika vaikuttaa usein oireiden ilmenemiseen. Osa oireilee vain siitepölyaikana.

Ruoka-aineiden käsittely, kuten kypsentäminen, pastörointi, pakastaminen tai kuivaaminen, lisää useimmilla niiden sopivuutta. Pastöroidut täysmehut, hedelmäsoseet ja -hillot, säilykehedelmät, etikkasäilykkeet, kasvispakasteet ja pakastetut juuresraasteet sopivat suurimmalle osalle. Sellerin, pähkinöiden ja mantelin sekä mausteiden allergiset ominaisuudet eivät häviä kypsentämällä.

LTP-allergia

Suomessa LTP (lipidien kuljetusproteiini) -allergia on harvinainen. Oireet ovat samantyyppisiä kuin siitepölyjen ristiallergioissa, lähinnä suuoireita, mutta LTP-allergia on aiheuttanut myös vakavia reaktioita, kuten anafylaksiaa. Oireiden aiheuttajat ovat tyypillisesti marjoja ja hedelmiä, kuten persikka, kirsikka, aprikoosi, luumu, omena, päärynä, ruusunmarja, mansikka, viinirypäle, appelsiini, sitruuna, mutta myös manteli, hasselpähkinä, maapähkinä, parsa, maissi, ohra, vehnä, riisi, sipuli, selleri, tomaatti, kaali, munakoiso, salaatti, soija ja kukkakaali voivat aiheuttaa oireita. Ruoan käsittely, kuten kuumennus, säilöminen tai pakastaminen eivät vähennä oireiden aiheutumisen todennäköisyyttä.

Yliherkkyys bentsoehapolle

Bentsoehapolle oireilevan ruokavaliossa vältetään lisäaineita E210 - E219 sekä runsaasti bentsoehappoa sisältäviä marjoja eli lakkaa, puolukkaa ja karpaloa. Kohtalaisesti bentsoehappoa sisältävät hapanmaitovalmisteet, appelsiini, greippi, vadelma ja kuivatut aprikoosit. Niitä vältetään yksilöllisesti. Vähän bentsoehappoa sisältävät aprikoosi, klementiini, kirsikka, luumu, mustikka, metsämansikka, juolukka, herkkusieni, kantarelli, maito, hunaja, lakritsi, auringonkukan siemenet, anis, curry, maustepippuri, oregano, salvia, timjami. Näitä vältetään vain tarvittaessa.

Bentsoehapon ja kanelin välttämistä voidaan kokeilla orofasiaalisen granulomatoosin hoidossa (OFG).

Yliherkkyys sulfiiteille

Sulfiitit aiheuttavat oireita etenkin astmaatikoille. Niitä käytetään lisäaineena mm. rypälepohjaisissa juomissa, viineissä, kuivatuissa hedelmissä, perunasosehiutaleissa ja siidereissä. Rikkiyhdisteille oireilevan ruokavaliossa vältetään lisäaineita E220 - E2228.

Yliherkkyys biogeenisille amiineille

Biogeenisiä amiineja muodostuu elintarvikkeiden proteiineista valmistuksen ja varastoinnin yhteydessä. Niitä esiintyy mm. savustetussa kalassa, kalasäilykkeissä, kestomakkaroissa, kypsytetyissä juustoissa, viineissä, pähkinöissä ja suklaassa.