Yleistä

Hoitamaton psyykkinen sairaus voi altistaa raskauskomplikaatioille. Kun lääkehoito katsotaan aiheelliseksi, sitä on yleensä välttämätöntä jatkaa myös raskauden aikana. Viime vuosien laajat tutkimukset ovat tuoneet lisää tietoa psykoosi- ja masennuslääkkeiden sekä mielialantasaajien käytön turvallisuudesta raskauden aikana, ja vain harvan lääkkeen käyttö on selvästi vasta-aiheista. Sikiön elinten erilaistuminen ajoittuu ensimmäisen raskauskolmanneksen ajalle, ja lääkitys tulisi suunnitella sikiönkin kannalta mahdollisimman turvalliseksi jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Lääkitysten muuttaminen raskauden jo alettua voi olla vaativaa.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö raskauden aikana

Kaksisuuntaisille mielialahäiriöille on ominaista vaihtelevin välein toisiaan seuraavat masennus- ja mania- tai hypomaniajaksot.Hoidon pääperiaatteet ovat raskausaikana yleensä samat kuin muulloinkin, ja hoidon keskeyttäminen vain raskauden takia on monesti vaarallisempaa kuin tehokas lääkehoito. Lääkityksen riskit ja hyödyt tulee arvioida yksilöllisesti. Arvioinnin pitää pohjautua toisaalta taudin aikaisempaan kulkuun ja aikaisempaan lääkevasteeseen ja toisaalta käytetyn lääkkeen tunnettuihin tai mahdollisiin haittoihin.

Valproaattia ei pidä käyttää kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon raskauden aikana. Se pitäisi vaihtaa sopivaan lääkitykseen jo ennen raskauden alkua. Jos lääkehoitoa ei ole etukäteen suunniteltu lääkityksen vaihtaminen ei valproaattia lukuun ottamatta yleensä ole mielekästä, kun raskaus on jo todettu. Lääkkeen vaihtoon liittyy oireiden pahenemisen riski.

Litiumia voidaan käyttää raskausaikana, mutta riskeistä ja hyödyistä on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa jo raskautta suunniteltaessa. Raskauden aikana litium tulee annostella kahdesti päivässä huippupitoisuuksien välttämiseksi.Useiden kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa käytettävien lääkkeiden veripitoisuudet voivat muuttua raskauden aikana. Litiumin ja lamotrigiinin pitoisuuksia tulee seurata säännöllisesti.

Uuden sairausjakson riski raskauden aikana ilman estolääkitystä on suurempi kuin asianmukaista estolääkitystä käytettäessä. Synnytys altistaa voimakkaasti kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniajaksolle, ja synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyy kohonnut riski kaksisuuntaisen mielialahäiriön ensimmäisen sairausjakson ilmenemiselle. Kaksisuuntainen mielialahäiriö voi uusiutua synnytyksen jälkeen kahdella kolmesta, jos estolääkitystä ei ole ollut käytössä.

Skitsofrenia raskauden aikana

Skitsofrenia on vakava mielenterveyden häiriö, jota esiintyy noin 1 %:lla väestöstä. Noin 40 % skitsofreniaa sairastavista on naisia. Hedelmällisessä iässä olevien skitsofreniaa sairastavien naisten kokonaishoidossa tulisi ottaa huomioon mahdollinen raskaus, sen aikainen lääkehoito ja tuen tarve vanhemmuudessa. Vanhemmuuden kannalta ongelmallisiksi asioiksi saattavat nousta toisaalta sairauden itsensä tai siihen määrätyn lääkityksen vaikutukset vuorovaikutussuhteeseen lapsen kanssa.

Hoitavan lääkärin kanssa on jo ennen mahdollista raskautta hyvä keskustella käytössä olevan psykoosilääkityksen käytön riskeistä, mahdollisesta lääkevalmisteen vaihdon välttämättömyydestä sekä psykoosilääkityksen äkilliseen lopettamiseen liittyvistä riskeistä.

Skitsofreniaa sairastavilla esiintyy raskauden aikana useammin verenpaineen nousua, pre-eklampsiaa, syviä laskimotukoksia ja raskausajan diabetesta kuin siihen sairastumattomilla. Skitsofrenia altistaa myös ennenaikaiselle synnytykselle. Raskaus voi vaikuttaa skitsofreniaoireisiin – eräässä tutkimuksessa yli puolet skitsofreniaa sairastavista naisista kertoi mielenterveytensä heikentyneen raskauden aikana, toisaalta vajaa kolmannes koki sen parantuneen.

Skitsofreniaa sairastavan lääkehoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Hyväksi koettua hoitoa on harvoin aihetta lähteä vaihtamaan raskaussuunnitelmien vuoksi. Lääkeannos tulisi raskauden ja imetyksen aikana pitää pienimpänä, joka riittää oireiden hoitoon. Mahdollisuuksien mukaan monen lääkkeen samanaikaista käyttöä on vältettävä.

Skitsofreniaa sairastavan on tärkeää hakeutua mahdollisimman pian raskauden alettua neuvolaseurantaan. Tiivis seuranta on tärkeää paitsi äidin oireiden ja sikiön kasvun seuraamiseksi myös vanhemmuuteen valmistautumisessa. Lähete äitiyspoliklinikkaan on tarpeen silloin, kun odottajan tilanne on epävakaa, lääkitys on raskas tai odottajan terveydessä tai sikiön kehityksessä havaitaan ongelmia.

Raskauden- tai synnytyksenaikaiset komplikaatiot lisäävät jossain määrin syntyvän lapsen sairastumisalttiutta etenkin, jos jompikumpi lapsen vanhemmista tai joku heidän lähisukulaisistaan sairastaa skitsofreniaa. Tämän vuoksi skitsofreniaa itse sairastavien vanhempien kannattaa huolehtia raskaudenaikaisesta voinnistaan mahdollisimman hyvin ja käyttää neuvolan palveluita.