Laskimotukos eli -veritulppa tarkoittaa verihyytymän muodostumista laskimoon. Laskimotukoksia syntyy useimmiten alaraajoihin, ja ne yleistyvät iän mukana. Tukos syntyy syvällä kudosten sisällä oleviin laskimoihin. Ihon alla sijaitsevissa pinnallisissa laskimoissa esiintyy laskimotulehduksia, mutta ei merkittäviä tukoksia.

Laskimotukos voi hoitamattomana johtaa keuhkoveritulppaan. Tällöin hyytymä tai siitä irronnut kappale irtautuu laskimon sisäseinämästä ja kulkeutuu veren mukana sydämen kautta keuhkoihin, missä se tukkii keuhkovaltimon jonkin haaran. Laskimotukos tai keuhkoveritulppa voi esiintyä missä raskauden vaiheessa tahansa, mutta suurin vaara on heti synnytyksen jälkeen.

Laskimotukokset riskitekijät

  • Aikaisemmin sairastettu laskimotukos tai keuhkoveritulppa
  • Suonikohjut
  • Lihavuus
  • Ehkäisypillerit tai muu estrogeenihormonihoito tai raskaus
  • Pitkittynyt vuodelepo, lentomatka, luunmurtumat
  • Leikkaus
  • Vaikea tulehdussairaus, sydämen vajaatoiminta, syöpäsairaus
  • Perinnöllinen tukostaipumus; erityisesti hyytymishäiriöt, joista tavallisin on hyytymistekijän (FV) geenin mutaatio

Raskaus lisää muuten terveellä äidillä laskimotukoksen vaaran noin 5–10-kertaiseksi ei-raskaana olevaan naiseen verrattuna. Vaara on huomattavasti suurempi, jos odottavalla äidillä on aiemmin ollut syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa tai jos hänellä on perinnöllinen tukostaipumus. Keisarileikkaussynnytys lisää veritulppariskiä vielä entisestään merkittävästi.

Tukoksen ehkäisy

Henkilö, jolla on aiemmin ollut syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa tai jolla on perinnöllinen hyytymismekanismin häiriö, lähetetään jo alkuraskaudessa synnytyssairaalan äitiyspoliklinikkaan mahdollisen hoidon suunnittelua varten. Hoidon kesto ja aloitusajankohta riippuvat siitä, onko synnyttäjä sairastanut tukoksia aikaisemmin vai onko hänellä ainoastaan tukoksille altistava tekijä, kuten hyytymistekijän V geenimutaatio.

Nykyään käytetään raskauden aikana ennaltaehkäisevänä hoitona ihon alle pistettävää niin sanottua pienimolekyylistä hepariinia, ja hoito jatkuu 1–2 kuukautta synnytyksen jälkeen. Päivittäinen kerta-annoshoito on helppo oppia ja toteuttaa. Sukututkimuksissa paljastuneen tukostaipumuksen (geenivirhe ilman potilaan aiempaa laskimotukosta) vuoksi määritetään ennaltaehkäisevän hepariinihoidon tarve ja aloitusajankohta tapauskohtaisesti.

Laskimotukoksen oireet ja hoito

Laskimotukos ilmaantuu tavallisimmin alaraajaan ja raskausaikana 80 %:lla vasempaan alaraajaan. Tukoksen tyypilliset oireet ovat pohkeen turvotus, leposärky ja arkuus sekä kävellessä tuntuva kipu. Keuhkoveritulpan oireita taas ovat äkillinen hengenahdistus, kylkikipu ja mahdollinen veriyskä. Sairaalassa diagnoosi pyritään varmistamaan mahdollisimman pian kuvantamistutkimuksin sekä verikokein. Sekä alaraajojen ultraäänitutkimus että keuhkojen tietokonetomografiatutkimus ovat sikiön kannalta turvallisia.

Hoitona käytetään pienimolekyylistä hepariinia hoitoannoksina. Se on turvallinen lääke raskaudenaikaisessa laskimotukoksen hoidossa ja estossa. Massiivisen keuhkoveritulpan yhteydessä joudutaan harkitsemaan myös liuotushoitoa. Synnytyksen jälkeen siirrytään tablettimuotoiseen hoitoon (varfariini), joka jatkuu noin 3–6 kuukauden ajan. Varfariinihoito ei sovellu raskaudenaikaiseen käyttöön, koska se lisää sikiön epämuodostumariskiä.

Synnytys

Hepariinihoito ei vaikuta synnytystapaan. Kun hepariinia annetaan hoitoannoksin, annosta jonkin verran kevennetään synnytyspäivänä verenvuotovaaran pienentämiseksi. Jos kyseessä on ennaltaehkäisevä hepariinihoito, se pyritään lopettamaan synnytystä edeltävänä päivänä, jos mahdollista, ja tällöin äiti voi saada selkäpuudutuksen.

Uusiutumisriski raskausajan laskimotukoksen jälkeen on 1–15 %.

Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Mika Nuutilan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).

Kirjallisuutta

  1. Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 11.04.2023. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  2. Kaaja R. Laskimotukoksen ehkäisy ja hoito raskauden aikana. Suom Lääkäril 2012;67(32):2138–42