Mikä on kielijänne?

Kielijänne on kielen alapinnalla oleva vaihtelevan pituinen ja paksuinen limakalvopoimu. Se on normaali osa suunpohjan liikkuvaa kalvorakennetta. Sen ulkonäkö vaihtelee suuresti yksilöittäin. Kielijänteen ja suun pohjan kalvorakenteen tehtävä on kiinnittää kieli suunpohjaan sekä mahdollistaa kielen normaalit liikkeet ja toisaalta stabiloida kieltä ja estää sitä valumasta nieluun.

Kireällä kielijänteellä tarkoitetaan yleensä tilannetta, jossa kielijänne kiinnittyy kielen alapinnalla lähelle kielen kärkeä ja/tai suun pohjassa hyvin eteen, alahammasvalliin tai sen lähelle. Tällöin kielen liikkeet voivat olla rajoittuneet ja kielen kärki on muodoltaan herttamainen. Kireälle kielijänteelle ei ole olemassa yhteisesti sovittuja diagnostisia kriteerejä: diagnoosi on subjektiivinen, ja tutkimuksissa havaitut erot esiintyvyydessä vaihtelevat suuresti (0–12 %). Joskus kuulee puhuttavan myös "posteriorisesta" eli takaisesta kielijänteestä, mikä ei ole kuitenkaan erillinen rakenne vaan saman keskiviivarakenteen luonnollista vaihtelua. Termi on huonosti määritelty, ja asiantuntijoiden keskuudessa ei ole yksimielisyyttä sen käytöstä. Tämän vuoksi sitä ei tulisi käyttää perusteena kirurgiselle toimenpiteelle vauvoilla.

Milloin leikkausarvioon?

Jos kielijänne vaikuttaa poikkeuksellisen kireältä, se rajoittaa kielen liikkeitä ja vauvalla esiintyy imuotteen ongelmia tai imetys on kivuliasta äidille, voi leikkausarvio olla tarpeen. Kielijänteen leikkaustarpeen arvio voi olla joskus aiheellinen myös isompien lasten kohdalla, mikäli lapsella esiintyy äännevirheitä eikä kielen kärki nouse hammasvallin taakse. Tällöin esimerkiksi r-, l-, t- ja d-äänteiden tuottaminen voi olla hankalaa.

Lastenlääkärit tutkivat vauvan suun ja kielijänteen aina kotiinlähtötarkastuksen yhteydessä. Myöhemmin arvio voidaan tehdä omassa neuvolassa tai isommilla lapsilla hammastarkastuksen yhteydessä.

Tarvitseeko kireältä näyttävä kielijänne leikata?

Vastasyntyneen kielijänne näyttää usein kireältä ilman, että se haittaa millään tavalla lapsen elämää tai syömistä. Tällöin tilanne ei vaadi toimenpiteitä. Jos vauvalla on kireä, selkeästi kielen liikettä rajoittava kielijänne ja siihen liittyen imemisongelmia, voi kielijänteen katkaisusta olla hyötyä. On kuitenkin tärkeää huomioida, että imetysongelmat ovat yleisiä ja usein tilanne paranee ajan myötä, kun äiti ja vauva oppivat yhdessä uuden taidon, imetyksen. Ennen kuin harkitaan toimenpiteitä, on hyvä antaa aikaa ja tukea imetyksen harjoittelulle.

Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että kielijänteen leikkauksesta olisi apua lapsen syömisongelmiin, nukkumisongelmiin, itkuisuuteen, pulautteluun tai myöhempiin puheongelmiin tai purennan ongelmiin. Kieli- ja huulijännetoimenpiteitä ei siis ole syytä tehdä vauva- tai pikkulapsi-iässä mahdollisten myöhempien ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

Syntymän jälkeen vauva kasvaa nopeasti: lihakset, lihaskalvot, luut ja jänteet kasvavat. Samalla kasvavat myös kasvojen alueen anatomiset rakenteet, kielilihas ja suunpohjan kalvorakenteet. Kasvun myötä lapsi myös kehittyy ja oppii koko ajan uusia taitoja. Vastasyntyneen tai pienen lapsen kielen ulkonäöstä tai toimivuudesta ei siis voida ennustaa mikä on tilanne kuukauden, vuoden tai kymmenen vuoden kuluttua.

Mikä on huulijänne ja tarvitseeko se leikkauksen?

Vauvoilla huulen alla oleva huulijänne on suun normaali rakenne. Hampaattomassa suussa se kiinnittyy tyypillisesti ylähammasvallin alareunaan ja on ulkonäöltään viuhkamainen. Huulijänteen ulkonäkö muuttuu yleensä maitohampaiden puhkeamisen ja hammasharjanteen luun normaalin korkeuskasvun myötä.

Vauvan huulijänne ei vaikuta imetyksen mekaniikkaan, eikä vaadi leikkausta imetyksen parantamiseksi.

Isommilla lapsilla kireä huulijänne voi joissakin erityistapauksissa hankaloittaa yläetuhampaiden puhdistusta tai liittyä pysyvien yläetuhampaiden väliin jäävään aukkoon. Nämä harvinaiset ongelmat korjataan hammaslääkärin arvion perusteella tyypillisesti vasta kouluikäisenä, ja tällöin oikomishoito on tärkeä osa hoitoa.

Kuka kielijänteen voi leikata?

Vauvan kielijänneleikkauksen tekee yleensä korvalääkäri tai hammaslääkäri. Joskus ensimmäisten elinviikkojen aikana kielijänteen katkaisun saattaa tehdä myös synnytyssairaalan lastenlääkäri. Puuduttamiseen voidaan tarvittaessa käyttää pintapuudutteita, mutta usein pienen vauvan kielijänteen katkaisun voi tehdä myös ilman puudutetta. Toimenpide ei yleensä ole kovin kivulias, ja vauvaa voi imettää heti toimenpiteen jälkeen.

Isommille lapsille kielijänneleikkauksen tekee korvalääkäri tai hammaslääkäri. Toimenpide voi vaatia kevyen nukutuksen.

Tarvitseeko kielijänneleikkaus jälkihoitoa?

Vauvan kielijänneleikkaus ei vaadi erityistä jälkihoitoa. Vauvan itsensä tekemä kielen liikuttelu esimerkiksi syödessä riittää. Vauvan suun arven hierontaa ei suositella sillä siihen liittyy riski, että lapsi lakkaa syömästä (oral aversion). Vauvalle ja pienelle lapselle suu on mielihyvän lähde, tutkimisen ja kommunikoinnin väline, joten suun alueen turhia toimenpiteitä ja kivuliaita hierontoja tulee välttää.

Isommille lapsille kielijänneleikkauksen jälkihoitona voidaan ohjata kielen liikuttelua ja kevyttä jumppaa. Jos lapsella on useita äännevirheitä tai muuta puheen kehityksen ongelmaa, voidaan tilanteen mukaan suositella myös puheterapeutin ohjausta.

Kirjallisuutta

  1. Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Asiantuntijakannanotto vauvan kieli- ja huulijänteen kireyden arvioimisesta ja hoidosta 5/2024. https://www.lastenlaakariyhdistys.fi/tiedotteet/kannanotto-vauvan-kieli–ja-huulijanteen-kireyden-arvioimisesta-ja-hoidosta
  2. Thomas J, Bunik M, Holmes A, ym. Identification and management of ankyloglossia and its effect on breastfeeding in infants: clinical report.Pediatrics 2024;154: e2024067605.
  3. Lohi V, Sippola A, Aikio O, Klockars T. Kireä kielijänne ja hämmentävä huulijänne - pitääkö hoitaa? Suom Lääkäril 2019;74:2009–13.
  4. Mills N, Keough N, Geddes DT, ym. Defining the anatomy of the neonatal lingual frenulum. Clin Anat 2019;32(6):824–35.
  5. Mills N, Pransky SM, Geddes DT, Mirjalili SA. What is a tongue tie? Defining the anatomy of the in-situ lingual frenulum. Clin Anat 2019;32(6):749–61.
  6. Douglas P, Geddes D. Practice-based interpretation of ultrasound studies leads the way to more effective clinical support and less pharmaceutical and surgical intervention for breastfeeding infants. Midwifery 2018;58:145–55.