Punasolujen hemoglobiinimolekyyleihin kiinnittyy hiljalleen glukoosia. Glukoosin kiinnittymisvauhti riippuu veren glukoosin määrästä. Mitä enemmän veressä on sokeria, sitä enemmän sitä tarttuu hemoglobiiniin. Siksi sen arvo suurenee diabetesta sairastavalla. Sokerihemoglobiinista käytetään myös nimitystä "pitkäsokeri". Sen virallinen nimi on hemoglobiini HbA_1c. Diabetes-diagnoosiin viittaa HbA_1c-tulos 48 mmol/mol tai korkeampi.

Koska glukoosin kiinnittyminen on hidasta, yhden päivän veren glukoosin arvo – vaikka olisi kuinka suuri – ei vaikuta sokerihemoglobiinin arvoon käytännössä mitään. HbA_1c-arvo kuvastaa keskimääräistä veren glukoosin määrää edeltävän 2–8 viikon aikana. Siksi se on erittäin kätevä yleisen, pitkän aikavälin sokeritasapainon mittari diabeteksessa. Veren HbA_1c-suhde ei sovellu päivittäisen glukoosipitoisuuden vaihtelun seurantaan, minkä takia diabeetikon hoidon seurannassa tarvitaan myös veren glukoosin toistomittauksia. Glukoositasapainon korjautuessa elintapa- tai lääkemuuutoksien jälkeen HbA_1c alkaa alentua 10–20 päivän kuluessa.

Sokerihemoglobiinin mittaamiseksi on kehitetty pikatesti, joten se voidaan määrittää myös vastaanottokäynnin yhteydessä.

Hemoglobiiniin vaikuttavat syyt voivat aiheuttaa virheellisen korkeita tai matalia tuloksia. Hemolyysissä ja verenvuodoissa HbA_1c-tulos voi olla virheellisen matala punasolujen eliniän lyhenemisestä johtuen. Toisaalta pernan poiston jälkeen tulos voi olla virheellisen korkea punasolujen eliniän pidentymisestä johtuen. Raudanpuuteanemiassakin HbA_1c-tulos voi olla virheellisen korkea.

Suomessa on maaliskuusta 2010 lähtien ilmoitettu sokerihemoglobiinin arvo prosenttien sijasta yksikkönä mmol/mol ("millimoolia moolia kohden"). Sokerihemoglobiini määritetään edelleen samalla laboratoriomenetelmällä kuin aikaisemmin, mutta tehty yksikkömuutos tekee tuloksesta tarkemman, ja eri potilaiden tuloksia voi luotettavammin verrata toisiinsa. Prosentit voi muuttaa mmol/mol-yksiköiksi ja päinvastoin laskurilla: ks. HbA1c-muuntolaskuri.