Tyypin 2 diabeteksen hoidon tavoitteet

Tyypin 2 diabeteksen hoidolla on kaksi keskeistä tavoitetta.

• Verensokerin alentaminen mahdollisimman lähelle normaalia. Tämä parantaa vointia ja ehkäisee tehokkaasti diabeteksen lisäsairauksien kehittymistä.
• Sepelvaltimotaudin ja ja aivoverenkiertohäiriöiden sekä diabeteksen lisäsairauksien eli munuaistaudin, silmänpohjasairauden ja jalkaongelmien vaaran vähentäminen. Diabeteksessa näiden sairauksien vaara on selvästi suurentunut, minkä vuoksi niiden ehkäisyyn pitää erityisesti kiinnittää huomiota.

Tyypin 2 diabeteksen taustalla ovat perintötekijät ja yksilöllisesti vaihtelevat ympäristö- ja elintapatekijät. Suurella osalla tyypin 2 diabetesta sairastavilla sairaus johtuu tai puhkeaa ylipainosta, erityisesti keskivartalolle sijoittuvasta vyötärölihavuudesta ja siihen liittyvästä metabolisesta oireyhtymästä. Ensisijainen hoito on laihduttaa riittävästi, minkä avulla verensokerin diabetesarvot on mahdollista saada korjaantumaan eli remissioon ilman lääkkeitä noin puolella potilaista.

Laihduttamisessa pyritään pysyvään painonlaskuun, jolloin lääkehoidon tarve siirtyy vuosikausiksi eteenpäin. Liikunnan lisääminen tehostaa laihduttamisen vaikutuksia. Samalla muiden sairauksien vaara pienenee.

Tyypin 2 diabetes ja laihduttaminen

Tyypin 2 diabetes ja ruokailutottumukset

Tyypin 2 diabeteksen hoitoon kuuluu aina ruokailutottumusten muuttaminen siten, että verensokerit laskevat mahdollisimman normaaleiksi ja verisuonisairauksien vaara pienenee.

Tärkein ruokamuutosten tavoite on ruoan päivittäisen energiamäärän vähentäminen laihduttamisen jälkeen. Painonhallinnan ruokamuutosten periaatteita on selostettu artikkeleissa Laihduttaminen ja painonhallinta ja Miten vähennän kaloreita ilman dieettiä.

Toinen tärkeä tavoite on kohonneen verenpaineen ja verisuonisairauksien ehkäisy ja hoito. Verenpaineen kannalta on tärkeää, että ruoan suolamäärä ei ole liian suuri. Veren kolesterolin kannalta tulee rajoittaa kovan eli tyydyttyneen rasvan määrää ja siirtyä pääasiassa käyttämään terveellisiä kasviöljyjä.

Muita ruokaan ja syömiseen liittyviä periaatteita

• Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään runsaasti, noin puoli kiloa eli kuusi kourallista päivässä jaettuna eri aterioille ja välipaloiksi. Ne auttavat painonhallinnassa, edistävät ”hyvää” bakteerikantaa suolistossa ja sisältävät ”hitaita hiilihydraatteja” eli hitaasti suolesta imeytyviä hiilihydraatteja, jotka suurentavat vain loivasti verensokeria.
• Täysin sokerittomiin tuotteisiin ei tarvitse siirtyä. Poikkeuksena ovat sokeripitoiset virvoitusjuomat ja mehut sekä täysmehut (”tuoremehut”), joita on syytä välttää, koska niistä saadaan ylimääräisiä kaloreita ja ne nostavat verensokeria nopeasti. Myös muita ”nopeita” hiilihydraatteja (valkea leipä, pullat yms.) kannattaa vähentää. Hitaita hiilihydraatteja, esim. täysjyväleipää, voi käyttää tavallisia määriä.
• Kuitupitoisten ruokien käyttöä pyritään lisäämään. Tärkeimmät kuidun lähteen ovat kokojyväviljatuotteet, leivät, puurot, myslit yms.
• Välipaloja ei tyypin 2 diabeteksen vuoksi tarvitse säännöllisesti syödä. Välipaloja käytetään vain silloin, kun ateriavälit ovat niin pitkät, että nälkää on syytä välillä sammuttaa. Välipalat voivat olla tarpeen (erityisesti liikunnan yhteydessä), jos käytetään pitkävaikutteisia insuliinin eritystä lisääviä tabletteja tai insuliinihoitoa.
• Lisää tietoa yleisestä terveyttä edistävästä ruokavaliosta

Tyypin 2 diabetes ja liikunta

Liikunta auttaa diabeteksen hoidossa kahdella tapaa. Se edistää laihtumista ja painonhallintaa, mikä huomattavasti parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Sen lisäksi liikunta lisää solujen insuliiniherkkyyttä, mikä alentaa verensokeria ilman laihtumistakin.

Tyypin 2 diabeteksessa ei tarvita mitään erityisliikuntaa, vaan normaali terveellinen liikkuminen toimii. Liikunnassa tärkeintä on säännöllisyys. Hyvin erilaiset liikuntamuodot ovat mahdollisia; pääasia on, että liikutaan.

Terveysliikunta tarkoittaa vähintään puolen tunnin kävelyä vastaavaa liikkumista useimpina päivinä viikossa. Sitä on pidettävä diabetesta sairastavalla liikunnan minimimääränä. Kaikki, mikä tulee sen päälle, lisää liikunnan tehoa. Välttämätöntä ei ole liikkua yhtäjaksoisesti, vaan puolen tunnin liikunnan voi koota vaikka 10 minuutin pätkistä.

Arkiliikunta eli jalkojen ja muiden lihasten ahkera käyttäminen päivän askareiden yhteydessä on myös liikuntaa ja hyödyllistä diabeteksessa. Arkiliikunnan määrää voidaan mitata askelmittarilla. Tutkimuksissa on todettu, että 10 000 askelta päivässä edistää painonhallintaa ja on siten useimmilla hyvä tavoite.

Lisää tietoa liikunnasta ja tyypin 2 diabeteksestä.

Tyypin 2 diabeteksessa matalien verensokeriarvojen (hypoglykemian) vaara on pienempi kuin tyypin 1 diabeteksessa. Liikunnankaan aikana niitä ei esiinny lainkaan, jos hoitona on ruokavalio, eikä myöskään useimpien suun kautta käytettävien lääkkeiden yhteydessä. Insuliinihoidon ja sulfonyyliurea-ryhmään kuuluvien tablettilääkkeiden ja liikunnan yhteisvaikutus voi johtaa mataliin verensokereihin.

Diabeteslääkkeiden käyttöperiaatteita

Lääkitys aloitetaan yleensä silloin, kun verensokerin pitkäaikaista tasapainoa mittaava veren punasolujen sokeroituminen eli. "sokerihemoglobiini", on laihduttamisesta, ruokavaliosta ja liikunnasta huolimatta yli 48–53 mmol/mol (6,5–7,0 %) tai paastoverensokeri on jatkuvasti yli 7 mmol/l. Ylipainoisella potilaalla hoito aloitetaan yleensä metformiinilla. Jos sen teho ei yksin riitä, siihen voidaan yleensä yhdistää tilanteen mukaan muita lääkkeitä. Lääkevaihtoehtoja on useita. Tarvittaessa voidaan käyttää insuliinihoitoa, mutta tarjolla on monia muitakin diabeteslääkkeitä:

DPP-4:n estäjiä eli gliptiinejä, jotka tehostavat oman suolistohormonin vaikutusta haimaan, voidaan käyttää, jos metformiini ei sovi. Niiden teho on useilla melko rajallinen.

Tehokkaampia ovat ns. sokerinpoistajat eli SGLT2:n estäjät, jotka lisäävät sokerin siirtymistä virtsaan ja laskevat koholla olevaa verensokeria.

Pistoksina tai suun kautta annosteltavat, suolistohormonijohdokset eli GLP-1-valmisteet ovat kenties tehokkaimmin verensokeria alentavia tyypin 2 diabeteksen lääkkeitä. Lisäksi ne tavallisesti alentavat painoa, mikä on hyödyllistä diabeteksen hoidossa.

Jos elintapahoidolla ja suun kautta otettavilla lääkkeillä ei saada toivottua tulosta ("sokerihemoglobiini" on jatkuvasti yli 53 mmol/mol [7,0 %]), hoitoon lisätään yksilöllisesti arvioiden GLP-1-valmiste tai insuliini.

Lisää tietoa diabeteksen hoidon ja ruokavalion yhteensovittamisesta

Valtimosairauksien ehkäisy

Koska tyypin 2 diabeteksessa on suurentunut vaara valtimotaudin aiheuttamiin sairauksiin, näiden ehkäiseminen liittyy erottamattomasti hoitoon.

Kohonnut verenpaine pyritään hoitamaan tehokkaasti ja saamaan tasolle 130/80 millimetriä elohopeaa (mmHg).

Veren haitallinen LDL-kolesteroliarvo pyritään saamaan tasolle 2,5 mmol/l tai alemmaksi; tarvittaessa käytetään statiinilääkkeitä.

Jos diabetespotilaalla on todettu sepelvaltimotauti tai muu valtimosairaus, hänelle aloitetaan veritulppien ehkäisemiseksi asetyylisalisyylihappo (”sydänaspiriini”).

Tupakoivia kannustetaan ja autetaan lopettamaan tupakointi.

Verensokerin omaseuranta

Tyypin 2 diabeteksessa ei itse toteutettua verensokerin mittaamista tarvita niin tiheästi kuin tyypin 1 diabeteksessa. Lääkärin tai diabeteshoitajan kanssa sovitaan yksilöllisen tilanteen ja hoidon mukaan, kuinka usein mittauksia tarvitaan. Hoidon suunnittelussa voidaan, erityisesti ongelmatilanteissa ja insuliinihoidossa, käyttää myös sokeripitoisuuden jatkuvaa seurantaa eli glukoosisensorointia.