Diabeteksen syyt

Diabetes (diabetes mellitus, "sokeritauti") on Suomessa melko yleinen lasten sairaus. Maassamme on vajaat 4 000 lasta, jolla on diabetes, ja vuosittain ilmenee useita kymmeniä uusia tapauksia. Lapsuuden diabetes johtuu haiman insuliinituotannon sammumisesta eli kyse on tyypin 1 diabeteksesta. Sen synnyssä sekä perimällä että ulkoisilla tekijöillä, kuten virusinfektioilla, on osuutensa. Tiedetään, että haimakudoksen tulehdusreaktio aiheuttaa insuliinia tuottavien solujen vaurioitumisen, mutta prosessin syntymekanismit ovat edelleen melko lailla avoimet.

Tyypin 2 diabetesta, jossa kyse on kudosten huonosta reagoinnista insuliinihormonille, esiintyy erityisesti aikuisväestössä, mutta nykyisin enenevästi myös nuorilla. Lihavuus, liikkumattomuus, veren suuret rasvapitoisuudet ja korkea verenpaine altistavat huonon sokeritasapainon kehittymiselle myös nuorisoikäisillä.

Diabeteksen alkuvaiheen oireet

Lapsuuden diabetes alkaa tyypillisin oirein, joita ovat jano, lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, uudelleen alkanut kastelu, vatsakivut, oksentelu, väsymys, huono ruokahalu ja joskus laihtuminen. Oireet saattavat käynnistyä infektion aikana tai sen jälkeen, jolloin lapsi vaikuttaa poikkeuksellisen väsyneeltä. Ellei edellä mainittuihin oireisiin reagoida, pahenevat lapsen oireet ja lapselle kehittyy niin sanottu ketoasidoosi, jolloin veren happamuus lisääntyy, ilmaantuu vatsakipua, hengitys muuttuu tiheäksi ja lopulta tajunta heikkenee. Lapsen oireet kehittyvät yleensä parin viikon aikana, ja mitä nopeammin niihin reagoidaan sitä parempi.

Milloin hoitoon

Jos vanhemmilla tai nuorella itsellään herää epäily diabeteksesta, tulee lääkäriin hakeutua saman tien. Diabeteksen toteaminen on helppoa, ja se voidaan tehdä veritestillä tai virtsan liuskakokeella. Diabetekseen sairastunut lapsi ohjataan saman tien lastensairaalaan jatkohoitoon.

Lapsen diabeteksen hoito

Ensivaiheen hoito toteutetaan muutaman vuorokauden oasastohoitona, jonka aikana lapsen nestetasapaino, elimistön happamuus ja veren glukoosiarvot saadaan korjatuksi. Lasten diabeteksen hoito muodostuu insuliinipistoksista ja ruokavaliohoidosta. Kummatkin opetetaan koko perheelle lapsen sairaalahoidon aikana. Insuliinin anto ohjelmoidaan lapsen koon ja harrastusten mukaisesti. Nykyiset "insuliinikynät" mahdollistavat joustavan annostelun kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla. Myös insuliinipumppujen käyttö on helpottanut diabeteksen hoitoa. Veren glukoosin seurantakin voidaan tehdä elektronisella sensorilla. Kaiken kaikkiaan hoito on nykyisin kehittynyttä, ja lapsen ja nuoren elämä on varsin normaalia ilman suuria rajoituksia.

Diabeteksen ehkäisy

Lasten diabeteksen syntymekanismeja ei täysin tunneta, eikä sen ilmaantumisen ehkäisemiseksi ole keinoja. Geneettisellä alttiudella uskotaan olevan merkitystä. Myös epäily eräiden enterovirusten (erityisesti Coxackie-B-virusten) aiheuttamasta haimatulehduksesta diabeteksen laukaisijana on viime vuosina lisääntynyt, ja rokotetta enterovirusinfektioihin kehitellään ja testataan diabeteksen ehkäisemiseksi.

Tyypin 2 eli aikuisiän diabeteksen kohdalla taudin puhkeamisessa liiallisella ravinnonsaannilla, lihomisella ja niin sanotulla metabolisella oireyhtymällä on keskeinen osuus.