PSA on lyhenne sanoista prostataspesifinen antigeeni. Se on prostata- eli eturauhassolujen tuottama valkuaisaine, jota löytyy pieniä määriä veriplasmasta. Muiden kudosten solut eivät tuota samaa proteiinia, joten veressä oleva PSA on peräisin aina prostatasta.

Mitä suurempi prostata on, sitä suurempi on plasman PSA-pitoisuus. Iän mukana prostata yleensä kasvaa, jonka vuoksi myös viitearvojen yläraja melkein kaksinkertaistuu 50 ikävuoden jälkeen. PSA-arvo suurenee selvästi yli viitearvojen, jos prostata suurenee huomattavasti eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun seurauksena. Pitoisuus saattaa suurentua myös virtsatietulehduksessa ja eturauhastulehduksessa. Myös eturauhasen tunnustelu ja siemensyöksy voivat ohimenevästi nostaa PSA-pitoisuutta. Viitearvojen lievä ylittyminen ei siis useimmiten merkitse hoitoa tarvitsevaa syöpää.

Eturauhasen syöpäsolut tuottavat PSA:ta, joten sen pitoisuus suurenee syövän yhteydessä. Mitä korkeampi PSA-arvo on, sitä suurempi on prostatasyövän mahdollisuus. PSA-arvolla 4–10 µg/l syövän todennäköisyys on noin 25 % ja arvon ollessa yli 10 µg/l runsas 50 %. PSA:n nousunopeutta käytetään myös syövän todennäköisyyden arviointiin. Nopea arvon nousu edellyttää usein lisätutkimuksia. On huomattava, että alhainen PSA-arvo ei sataprosenttisesti sulje pois syövän mahdollisuutta, koska joskus syöpäsolut eivät tuota tavallista suurempia määriä PSA-proteiinia vereen.

PSA liikkuu veressä vapaana ja proteiineihin kiinnittyneenä. P-PSA-suh -tutkimus ilmoittaa vapaan ja kokonais-PSA:n suhteen prosentteina. P-PSA-suh tutkimuksen viitearvo on yli 15 %. Jos PSA-pitoisuus on 2,5–10 µg/l ja vapaan PSA:n osuus yli 25 %, eturauhassyövän vaara on varsin pieni. Jos PSA-pitoisuus on 4 –10 µg/l ja vapaan osuus on alle 10 %, on eturauhassyövän todennäköisyys reilu 50 %.

PSA-tutkimuksen käyttöä terveiden miesten eturauhassyövän seulonnassa ei suositella, koska koe ei ole osoittautunut siinä tarpeeksi hyväksi. Suurentuneet arvot johtuvat usein muusta syystä kuin syövästä, ja toisaalta PSA-arvo ei aina suurene syövästä huolimatta. Lisäksi tiedetään, että suuri osa eturauhassyövistä kasvaa hyvin hitaasti. Hidaskasvuinen syöpä jää niin paikalliseksi, että siitä ei elinaikana aiheudu ongelmia, vaikka hoitoa ei annettaisi.

PSA-tutkimusta käytetään myös todetun eturauhassyövänhoitotuloksen seurantaan. Jos ennen hoitoa suurentuneeksi todettu PSA-arvo normaalistuu hoidon seurauksena, se osoittaa hoidon tehonneen. Jos arvo pysyy alhaisena seurannan aikana, tulos merkitsee, että syöpä ei ole uusiutunut.

Kirjallisuutta

  1. HUSLAB tutkimusohjekirja
  2. Eturauhassyöpä (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 24.5.2024). Saatavilla internetissä:
  3. Tammela T. Eturauhassyöpä. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 4.10.2022