Hammasharjat ja niiden käyttö

Lapsen hampaiden puhdistamiseen sopii pieni ja hyvin pehmeäharjaksinen hammasharja. Lapsille on olemassa hammasharjoja, joiden varsi on paksu (kuva Lasten hammasharjamalleja), jotta lapsen olisi hyvä pitää harjasta kiinni. Sähköhammasharja helpottaa lapsen hampaiden puhdistamista ja se helpottaa plakin poistamista ja ehkäisee siten ientulehdusta tavallista hammasharjaa tehokkaammin.

Vanhempien on harjattava alle 6-vuotiaan lapsen hampaat. Hyvä harjausasento on kuvassa . Hampaiden harjaus kannattaa tehdä järjestelmällisesti. Se varmistaa, että kaikki pinnat tulevat puhdistetuiksi. Järjestys voi olla seuraava: ensin harjataan esimerkiksi yläleuka kokonaan ja sitten vasta alaleuka. Harjaus aloitetaan hankalimmasta kohdasta: takahampaiden sisäpinnoilta, seuraavaksi harjataan ulkopinnat, lopuksi purupinnat.

Lasta ohjataan välttämään liiallista voiman käyttöä, jottei liian voimakkaalla harjauksella aiheuteta ienten vetäytymiä ja harjausvaurioita (kuva Harjausvaurio). Voiman käyttöä on erityisesti varottava silloin, kun aikuinen suorittaa lapsen hampaiden harjauksen. Suun hyvän terveyden ylläpitämiseksi lapsen hampaat on puhdistettava säännöllisesti kaksi kertaa päivässä.

Suomalaislapset ovat eurooppalaislapsista laiskimpia hampaiden harjaajia. Harjaussuositus toteutuu alle puolella pikkulapsista: 45 %:lla 2-vuotiaista, 39 %:lla 3-vuotiaista ja 41 %:lla 5-vuotiaista. Tutkimuksissa on todettu, että lapsilla, jotka harjaavat (joko itse tai avustetusti) maitohampaansa fluorihammastahnalla (fluoripitoisuus 1000–1100 ppm) kahdesti päivässä, ensimmäisten pysyvien hampaiden reikiintymisen riski on 30 prosenttia pienempi kuin vähemmän harjaavilla ikätovereillaan.

Kulunut hammasharja ei poista plakkia yhtä tehokkaasti kuin uusi harja, ja sen harjakset voivat vahingoittaa ikeniä. Lisäksi harjaan kertyy vähitellen erilaisia mikrobeja. Hammasharja tulisikin vaihtaa noin kolmen kuukauden välein eli ennen kuin harjakset alkavat harottaa.

Hammastahna

Lapsille on omia hammastahnoja, jotka sisältävät vähemmän fluoria kuin aikuisten tahnat ja ovat miedomman makuisia (ks. Hammastahnat). Lapsille tarkoitettujen hammastahnojen fluoripitoisuus vaihtelee 0,05–0,11 % (500–1100 ppm). Lapsi voi käyttää fluorihammastahnaa siitä alkaen, kun hänelle puhkeavat ensimmäiset hampaat.

Lapsella ei ole syytä käyttää erikoistahnoja, kuten hammaskiveä ehkäiseviä tahnoja. Hammaskiven muodostumista estävä tahna vähentää syljen kalsiumpitoisuutta, mikä on hampaan kiilteen kovettumisen kannalta epäedullista.