Suomalaislapsista suun terveydenhoitoa pelkää 21–36 %. Nuoremmilla lapsilla pelko ei kohdistu aina tiettyyn toimenpiteeseen, vaan pelkoa ja ahdistusta voi esiintyä yleisellä tasolla. Syynä lasten suun terveydenhoitopelon kehittymiseen voivat olla kielteiset kokemukset muusta terveydenhoidosta. Mitä nuorempana lapselle joudutaan tekemään toimenpiteitä suussa, sitä helpommin lapsi alkaa pelätä myöhemmissä hoitotilanteissa.
Hoitopelon syitä
Hoitopelkoa pidetään synnyltään usean tekijän summana. Pelko voi myös lisääntyä tai vähentyä iän ja uusien kokemusten myötä. Pelkoa voivat aiheuttaa henkilökohtaiset ja ympäristötekijät sekä suun terveydenhoidon toimenpiteet ja suun terveydenhuollon asiantuntijat. Henkilökohtaisia tekijöitä ovat esimerkiksi ikä, temperamentti (ujous), tapa kohdata asioita ja tilanteita (kielteinen tai myönteinen suhtautuminen). Myös henkilön pelokkuus ja arkuus tai olemassa oleva sairaus voivat lisätä ja vahvistaa hoitopelkoja.
Ympäristötekijöillä on tärkeä merkitys pelon syntymisessä. Näitä tekijöitä ovat erilaiset lapsen kasvatukseen liittyvät seikat. Lapsen pelkokäyttäytymisen syinä voivat joskus olla vanhempien aiheuttama turvattomuus, hyväksymisen tai rajojen puute.
Ympäristötekijöitä ovat myös perheen sosiaalinen tilanne, etninen tausta sekä suun terveydenhoitoon liittyvät pelot perheessä ja lähiympäristössä. Suun terveydenhoidossa pelkäävien vanhempien lapset pelkäävät tavallista useammin. Myös kavereiden ilmaisema hoitopelko voi aiheuttaa lapselle pelkoja, vaikka hänellä itsellään ei olisi lainkaan kokemuksia suun terveydenhoidosta.
Aiemmat negatiiviset kokemukset suun terveydenhuollon henkilökunnasta ja hoitotoimenpiteistä voivat synnyttää pelkoja. Yksikin kivuliaaksi tai hyvin pelottavaksi koettu hoitokäynti saattaa vaikuttaa henkilön suun terveyteen ja omahoitoon hyvin pitkälle tulevaisuuteen.
Pelokkaan lapsen hoito
Lapsen ollessa pelokas huoltajien läsnäolon vaikutus lapsen käyttäytymiseen on harkittava tapauskohtaisesti. Alle kolmivuotiaille ja joillekin vanhemmillekin lapsille ero huoltajista hoitotilanteessa on vaikeaa. Isompia lapsia hoidettaessa saattajien poissaolo hoitotilanteesta voi jopa helpottaa kontaktin syntymistä hoitohenkilökunnan ja lapsen välille. Suun terveydenhoidossa haasteena ovat lapset, joille kotona ei ole asetettu rajoja, jolloin heidän valmiutensa kuunnella ja noudattaa sääntöjä jännittävässä tilanteessa ovat kehittymättömät.
Pelonhoitoon on panostettava suun terveydenhoidossa. Käytettävissä on psykologisia ja farmakologisia keinoja sekä näiden yhdistelmiä (ks. Pelkäävän potilaan hoito).
