Hampaan poisto on tavallisin suukirurginen toimenpide. Muita tavallisia suukirurgisia toimenpiteitä ovat juurenpäiden resektiot eli juurenkärjen lyhentäminen ja tulehdusalueen puhdistaminen sekä leukakystien tai pienten kasvaimien poistot. Suukirurgisiin toimenpiteisiin kuuluu myös koepalan otto erilaisista limakalvomuutoksista. Viime vuosina on lisääntynyt puuttuvien hampaiden korvaaminen keinojuurilla (implanteilla; ks. Hammasimplantit eli keinojuuret).
Suurimmat suu- ja leukakirurgiset toimenpiteet, kuten esimerkiksi suun alueen syöpien leikkaushoidot, kasvojen ja leukojen alueen tapaturmien hoidot tai ylä- ja alaleukojen epäsuhdan korjaukset, tehdään sairaalassa. Niitä ei käsitellä tässä kirjassa.
Hoidon esteet
Suun alueen paikalliset tai potilaan yleiset tekijät voivat estää toimenpiteen suorittamisen. Näitä voivat olla toimenpidealueen akuutti tulehdus tai sädehoito (ks. Syöpäkasvaimet ja suun terveys). Myöskään raskauden viimeisen kolmanneksen aikana ei suositella hampaan poistoa.
Jotkut lääkehoidot, esimerkiksi kortikosteroidit, kemoterapia (ks. Leukemia ja suun terveys), verenvuotoa lisäävät lääkkeet (ks. Sepelvaltimotauti ja suun terveys) tai bisfosfonaatit (ks. Syöpäkasvaimet ja suun terveys), ja yleissairaudet, kuten alle puoli vuotta sitten sairastettu infarkti (ks. Sepelvaltimotauti ja suun terveys), epätasapainossa oleva diabetes (ks. Diabetes ja suun terveys) ja aivoverenkiertohäiriöt, edellyttävät varovaisuutta suukirurgisten toimenpiteiden yhteydessä. Joskus hoitava hammaslääkäri lähettääkin tällaisissa tapauksissa potilaan erikoishammaslääkärille (erikoissairaanhoitoon) hampaan poistoa varten.
Tupakointi heikentää toimenpidealueen paranemista (ks. Tupakka ja suun terveys) ja se voi joskus olla este toimenpiteen suorittamiselle.
Tavallinen hampaan poisto
Hampaan poisto on toimenpide, joka suoritetaan paikallispuudutuksessa (ks. Hampaiden puudutus) hammaslääkärin vastaanotolla. Tavallisimpia syitä hampaan poistoille ovat:
- hampaassa on niin suuri reikä, ettei sitä voida paikata
- hampaan vaikea halkeaminen
- pitkälle edennyt hampaan kiinnityskudoksen tulehdus
- hampaasta johtuva märkäpesäke
- oikomishoidolliset syyt
- jäännösjuuret, joita ei voi juurihoitaa.
Ennen suuria leikkauksia (ks. Tekonivelet ja suun tulehdukset ja Munuaissiirto ja suun hoito) ja sädehoitoa (ks. Syöpäkasvaimet ja suun terveys) joudutaan usein poistamaan sellaiset hampaat, joiden lääkäri tai hammaslääkäri arvioi olevan riski hoidon onnistumiselle. Tällaisia tapauksia ovat usein niin sanotut piilevät hammastulehdukset juurenkärjissä tai hampaat, joissa on hankalia ientaskuja. Hampaat voivat olla täysin oireettomia, mutta tulehdusriskin vuoksi poisto voi olla vaihtoehto.
Tavallisen hampaan poiston jälkeen potilas voi jatkaa normaalia elämää, noudattaen muutaman päivän ajan hammaslääkärin antamia ohjeita (taulukko Potilasohje suukirurgisten toimenpiteiden jälkeen).
Hampaan leikkauksellinen poisto
Hammas tai sen juuri joudutaan poistamaan leikkaamalla silloin, kun se sijaitsee luun sisällä tai limakalvon alla niin, ettei sitä voida poistaa tavanomaisella menetelmällä. Viisaudenhampaita joudutaan usein poistamaan leikkaamalla, koska hammas voi olla väärässä asennossa esimerkiksi poikittain eikä se pääse puhkeamaan normaalille paikalleen rivistön viimeiseksi hampaaksi.
Hampaan leikkauksellisessa poistossa hammaslääkäri tai erikoishammaslääkäri puuduttaa ensin poistettavan hampaan alueen ja avaa limakalvon. Usein joudutaan myös poraamaan luuta hampaan tai juuren päältä tai hammas poistamaan osissa, jotta poisto onnistuu. Lopuksi leikkaushaava kiinnitetään ompeleilla, jotka ovat nykyisin niin sanottuja itsestäänsulavia eikä niitä tarvitse yleensä poistaa.
Leikkauksen jälkeen potilaalle annetaan suulliset ja kirjalliset ohjeet (taulukko Potilasohje suukirurgisten toimenpiteiden jälkeen).
Koepalan otto
Mikäli hammaslääkäri huomaa suun tai huulen alueella normaalista poikkeavia limakalvomuutoksia (ks. Suun sienitulehdukset–Erytroplakia), hän usein ottaa siitä koepalan, joka lähetetään laboratorioon tutkittavaksi. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa ja haava suljetaan muutamalla ompeleella.
Suukirurgisen toimenpiteen jälkihoito
Suukirurgisten toimenpiteiden jälkeen toimenpidealueella voi esiintyä jälkivuotoa, aristusta, särkyä, turvotusta ja mustelmia. Jälkihoito toteutetaan kotona taulukon Potilasohje suukirurgisten toimenpiteiden jälkeen ohjeiden mukaisesti.
Tarvittaessa hammaslääkäri voi kirjoittaa potilaalle muutaman päivän sairausloman. Sairausloma on aiheellinen, jos leikkauksen jälkioireet haittaavat työskentelyä tai työskentely hidastaa potilaan paranemista.
| Välittömästi toimenpiteen jälkeen | Pure haavan päälle asetettua sideharsotaitosta puolen tunnin ajan. |
|---|---|
| Älä syö, juo tai tupakoi kahteen tuntiin leikkauksen jälkeen. | |
| Älä koskettele leikkaushaavaa. | |
| Paina jääpussilla poskea leikkausalueen kohdalta. Jääpussilla painaminen vähentää turvotusta ja kipua. | |
| Poiston jälkeen käytä tarvittaessa hammaslääkärin suosittelemaa tai määräämää särkylääkettä ohjeen mukaan. Asetyylisalisyylihappoa sisältävää särkylääkettä ei kuitenkaan saa käyttää, sillä se lisää vuotoalttiutta. | |
| Seuraavat päivät | Huuhtele suuta klooriheksidiinipitoisella liuoksella noin viikon ajan pari kertaa päivässä. |
| Vältä fyysistä rasitusta leikkauspäivänä ja sitä seuraavien 3–4 päivän ajan. | |
| Ota yhteys lääkäriin, jos | Verenvuoto on voimakasta tai jatkuu yli 1 vrk. |
| Särky lisääntyy vielä 3 vrk:n jälkeen. | |
| Turvotus lisääntyy nopeasti. | |
| Ilmenee hengitys- tai nielemisvaikeuksia. | |
| Lämpö nousee yli 37,5 asteen. |
Aiheeseen liittyvä ohje, ks. Hampaan poiston tai muun pienen suukirurgisen toimenpiteen jälkihoito Hampaan poiston tai muun pienen suukirurgisen toimenpiteen jälkihoito .
