Esteettisellä hammashoidolla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joita ei välttämättä tarvita purennan toiminnan tai suusairauden takia vaan ulkonäkösyistä. Hampaan tai paikan väri, kuluneet, lyhentyneet hampaat tai hampaan hammasrivistä poikkeava asento voivat olla syitä hoitoon.
Terveyskeskuksessa ei voida tarjota pelkästään esteettisistä syistä tehtäviä hoitoja. Hakeutuessaan hoitoon yksityiselle hammaslääkärille asiakkaan kannattaa selvittää aluksi toimenpiteiden saatavuus, hoidon tarve, mahdolliset haittavaikutukset ja kustannukset. Monista esteettisistä toimenpiteistä ei saa sairausvakuutuskorvauksia, joten arvio hoidon kustannuksista kannattaa pyytää etukäteen.
Valkaisut
Ennen valkaisua on selvitettävä värjäymien syyt ja edellytykset valkaisulle. Jos hammaskiille on ohentunut reilusti esimerkiksi eroosion takia ja kellertävä hammasluu on paljastunut, ei valkaisu ole mahdollista, vaan on mietittävä muita vaihtoehtoja. Jos värjäävien ruokatuotteiden (esim. musta kahvi, punaviini, mustikka) käyttö tai tupakointi jatkuu entisellään, hampaat tummuvat taas pian uudelleen. On tärkeää ymmärtää värjäymien syyt, jotta niiden ehkäisyyn voidaan puuttua.
Mikäli edellytykset ovat olemassa hampaiden valkaisulle, voidaan se tehdä joko kotona suun terveydenhoidon yksiköstä saatujen ohjeiden mukaisesti tai hammashoitolassa. Valkaisuaineiden suhteen on noudatettava varovaisuutta. Ikenet ja hampaiden ienraja tulee suojata, jotta valkaisuaine ei pääse vaurioittamaan juurenpintaa.
Valkaisu terveydenhuollossa
Suun terveydenhuollossa valkaisu tehdään suojaamalla ikenet, huulet ja suun limakalvot ennen kuin hampaille levitetään valkaiseva aine. Valkaisevan aineen vaikutusta tehostetaan erilaisilla lampuilla, joiden vaikutus perustuu lämpöön tai eri aaltopituuksilla säteileviin valoihin.
Vastaanotolla annettavan hampaiden valkaisuhoidon vaikutukset näkyvät välittömästi toimenpiteen jälkeen. Joidenkin valkaisujen jälkeen hammas saattaa vaaleta hiukan lisää hoitoa seuraavien päivien jälkeen.
Valkaisuhoito on kivuton ja hampaille turvallinen toimenpide silloin, kun hampaat ovat terveet ja hampaan kiille on riittävän vahvaa. Hoitokerta kestää noin 1–2 tuntia. Valkaisevia hoitoja tekevät hammaslääkärit ja suuhygienistit.
Valkaisu kotona
Kotikäyttöön tarkoitettujen valkaisuaineiden käytöstä on hyvä keskustella suun terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Kotivalkaisuun tarkoitettua tuotetta ei tulisi käyttää raskaus- ja imetysaikana, koska siitä ei ole tutkittua tietoa. Kotona tehtäviä valkaisutapoja ovat hammaslääkärin ohjauksessa tapahtuva kotivalkaisu tai kaupoissa myytävänä olevat valkaisutuotteet. Valkaisuvalmisteita on eri muodoissa kuten geelinä, tahnana, sivellettävinä tuotteina tai liuskoina.
Ennen kotivalkaisua hampaiden ja suun terveys tarkistetaan suun terveydenhuollossa, samalla arvioidaan kotivalkaisun käytön mahdollisuus. Jotta saadaan paras mahdollinen lopputulos, ennen aineen käyttöä tulee hampaissa olevat reiät paikata, korjata lohjenneet paikat sekä poistaa hammaskivi ja vastaanotolla puhdistamalla lähtevät värjäymät.
Valkaisugeelien vaikuttavana aineena on yleensä karbamidiperoksidi eri suuruisina pitoisuuksina. Karbamidiperoksidi hajoaa vetyperoksidiksi ja ureaksi sekä lopulta hapeksi, vedeksi, ammoniakiksi ja hiilidioksidiksi. Suurempi pitoisuus lisää geelin valkaisutehoa. Geeli on pH:ltaan neutraali, ja se voi sisältää myös ksylitolia (ks. Ksylitoli) ja kaliumfluoridia, mikä vähentää hampaiden vihlomista valkaisun jälkeen.
Valkaisuaine laitetaan henkilökohtaisiin muotteihin ja annetaan vaikuttaa ohjeessa mainitun ajan. Kotivalkaisua käytetään tuotteesta riippuen 1–2 viikon ajan. Saavutettava hoitotulos näkyy noin viikon käytön jälkeen. Hoitojakson aikana ja jälkeen kannattaa välttää hampaita värjääviä ruokia ja juomia, kuten kahvia, teetä, punaviiniä ja mausteisia ruokia.
Vaaleneminen on voimakkainta käytön alussa. Hampaan pinta vaalenee 1–2 astetta. Nuorten hampaat vaalenevat nopeammin ja enemmän kuin ikääntyneiden hampaat. Lopputuloksen pysyvyyteen vaikuttavat yksilölliset tekijät sekä ruokailutottumukset.
Valkaisun jälkeen voi esiintyä hampaiden vihlontaa ja ienärsytystä, jotkut ovat maininneet myös kielen ja kurkun kirvelyn. Oireet häviävät muutamassa päivässä, kun aineen käyttö lopetetaan.
Valkaisussa on huomioitava, että tuote valkaisee vain omaa hammaskudosta, joten hampaiden paikat eivät vaalene. Kotivaalennus sopii lievästi värjäytyneille hampaille, eikä hampaiden väri käsittelyn jälkeen eroa paljon alkutilanteesta.
Laminaatit
Laminaatit ovat hampaan ulkopinnalle kiinnitettäviä, posliinista valmistettuja kuoria, jotka kiinnitetään paikalleen kiinnitysaineella. Laminaatteja tehdään tavallisimmin etu-, mutta myös kulmahampaisiin. Laminaatti on yhtä luonnollisen tuntuinen kuin oma hammas, ja sen väri pysyy muuttumattomana.
Laminaateilla korjataan hampaan väriä ja muotoa. Kiinnityksen varmistamiseksi ja hampaan luonnollisen paksuuden säilyttämiseksi joudutaan hampaan pintaa usein hieman hiomaan. Jos hammas on elävä, tehdään hionta puudutuksessa (ks. Hampaiden puudutus). Myös tummunut tai rikkoontunut nastahampaan pinta voidaan korjata kauniiksi laminaatilla.
Laminaatin valmistaminen vaatii yleensä kaksi käyntikertaa. Käyntikertojen väliajaksi hampaan pinnat suojataan väliaikaisella paikka-aineella.
Hammaskorut
Hammaskoru on hampaaseen erityisesti tähän tarkoitukseen valmistetulla aineella kiinnitettävä koru (kuva ). Kiinnitysaine on samaa materiaalia kuin ns. muovipaikat. Ennen korun kiinnitystä hampaan pinta puhdistetaan hyvin. Toimenpide on täysin kivuton eikä se vahingoita hampaan pintaa.
Hammaskoru saattaa hiukan lisätä plakin kertymistä hampaan pinnalle, joten se täytyy muistaa puhdistaa hyvin hampaiden harjauksen yhteydessä. Koru pysyy paikallaan jopa useiden vuosien ajan.
Hammaskoru. Hammaskoru kiinnitetään hampaan pinnalle. Kuva: Eino Ignatius.
Lävistykset
Suun alueen lävistyksiä tehdään ylä- tai alahuuleen (kuva ), kieleen tai poskeen. Lävistystä koristaa tappi- tai rengaskoru, joka yleensä on titaanista valmistettu.
Alle 18-vuotias ei voi itse ottaa lävistystä, vaan siihen vaaditaan huoltajan lupa. Alle 16-vuotiailla pitää olla huoltaja mukana.
Lävistyskohdan paranemiseen liittyy usein kipua ja turvotusta. Ongelmittakin sujunut paraneminen voi kestää viikkoja. Eniten lävistyksen jälkeisiä välittömiä sekä korun käytön aiheuttamia ongelmia on todettu kielen lävistyksissä. Kielen lävistykset saattavat johtaa vakaviin jälkiseurauksiin, joita ovat muun muassa pitkittynyt verenvuoto, voimakas turvotus, ienvetäymä ja tulehdus.
Lävistys on aina tehtävä ehdottoman steriloiduin välinein ja jälkihoidosta on huolehdittava. Tähän kuuluu hyvästä suuhygieniasta huolehtiminen ja hoito-ohjeiden noudattaminen.
Suun alueen asiantuntijoina hammaslääkärit ja suuhygienistit pystyvät havaitsemaan limakalvomuutokset ja hoitamaan niitä. Lävistykset voivat aiheuttaa ienvetäytymiä (kuva ) ja kulumia hampaisiin. Lävistyksiä ei tehdä suun terveydenhuollossa.
Alahuulen lävistys. Kuva: Eino Ignatius.
