Ärtyvän suolen oireyhtymä saattaa osalla potilaista seurata akuutista maha-suolitulehduksesta eli gastroenteriitistä. Myös toiminnalliset ylävatsaoireet ovat yleisempiä maha-suolitulehdusten jälkeen.
Tiedot käyvät ilmi meta-analyysista, jossa yhdistettiin 47 tutkimuksen aineistot ja lähes 130 000 potilaan terveystiedot.
Kaikkiaan 15 prosenttia maha-suolitulehduspotilaista sairastui ärtyvän suolen oireyhtymään ja 13 prosenttia toiminnalliseen dyspepsiaan eli ylävatsaoireisiin, tulokset osoittivat.
Tämä tarkoitti nelinkertaista ärtyvän suolen oireyhtymän ja kolminkertaista dyspepsian riskiä verrattuna osallistujiin, jotka eivät olleet sairastaneet maha-suolitulehdusta. Noin 40 prosenttia potilaista poti ärtyvän suolen oireyhtymää vielä viisi vuotta myöhemminkin.
Ärtyvän suolen oireyhtymät olivat yleisiä etenkin, jos maha-suolitulehdus oli kampylobakteerin, proteobakteerien tai loisen aiheuttama. Myös koronavirusinfektioon liittyvät maha-suolitulehdukset suurensivat ärtyvän suolen oireyhtymän todennäköisyyttä.
Tulokset pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta lääkärien kannattaisi pitää ärtyvän suolen oireyhtymän riski mielessä akuuttia maha-suolitulehdusta sairastavia hoitaessaan.
Ärtyvän suolen oireyhtymä on kiusallinen suoliston toimintahäiriö, joka aiheuttaa mm. ripulia, vatsan turpoamista, kipuja ja ummetusta. Sitä potee arviolta 10–15 prosenttia väestöstä.
Dyspepsia voi aiheuttaa ruokailun jälkeistä haittaavaa täyteläisyyden tunnetta, varhaista kylläisyyttä ja ylävatsakipuja. Vatsavaivoja ilmenee noin 20–40 %:lla ihmisistä.
Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Gut-lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Gut 2024;73:1431–1440)
