Bentseeni on malliesimerkki aineesta, joka on varmasti syöpää aiheuttava, ja jolle silti altistutaan jossakin määrin. On epätodennäköistä, että tällä olisi todellista merkitystä terveydelle muussa kuin työympäristössä, mutta täyttä varmuutta siitä ei ole. Bentseeniä sisältävä bensiini ei kuitenkaan ole esim. järkevä kodin puhdistusaine.

Jos kuvittelet, että et ole koskaan käsitellyt merkittäviä määriä bentseeniä, olet väärässä. Se on esimerkki siitä, kuinka eri tavoin syöpävaarallisiin aineisiin suhtaudutaan sen mukaan, missä yhteydessä niitä käsitellään. Auton tankkauksen yhteydessä kuka tahansa saattaa tankata myös lähes litran bentseeniä, joka on haihtuva ja siten helposti altistusta aiheuttava syöpävaarallinen aine. Laboratoriossa sitä pieniäkin määriä käyttävä merkitään ns. ASA-rekisteriin ja aine pyritään kaikin keinoin vaihtamaan vähemmän haitalliseen liuottimeen.

Bentseeni on tässä otettu esimerkiksi haihtuvista hiilivedyistä, joita on monissa liuottimissa ja polttoaineissa. Muita sen sukuisia aineita ovat mm. ksyleeni ja tolueeni. Ne eivät ole bentseenin tavoin syöpävaarallisia.

Lähteet

Bentseenin (C6H6) tärkein ulkolähde on bensiini, siitä sitä tulee sekä haihtumalla että epätäydellisen palamisen takia. EU:ssa bensiini saa sisältää bentseeniä enintään 1 %, dieselissä sitä on vähemmän. Muita lähteitä ovat öljynjalostus, bentseeniä epäpuhtautena sisältävien liuottimien käyttö ja muut epätäydelliset polttoprosessit.

Bentseenin tärkein sisälähde on tupakointi. Muita sisälähteitä ovat muut polttoprosessit, esim. öljylamput ja hormittomat petrolikamiinat, sekä joissakin puhdistusaineissa, vahoissa, maaleissa ja liimoissa käytettyjen teknisten liuottimien epäpuhtautena sisältämä bentseeni.

Altistumistasot

Ilman tupakka- tai työperäistä altistumista altistuminen bentseenille on pääkaupunkiseudulla peräisin pääasiassa ulkoilmasta ja liikenteestä, altistumistaso on eurooppalaisista vertailukaupungeista pienin ja alittaa selvästi EU:n ulkoilmalle asettaman enimmäispitoisuuden 5 mikrogrammaa/m3. Bentseenin ulkoilmapitoisuuksista tai altistumistasosta ei Suomesta ole Helsingin ulkopuolelta tietoja, mutta lienee turvallista olettaa, että ne ovat enintään Helsingin pitoisuuksien tasalla. Euroopassa pitoisuudet vaihtelevat 3–18 mikrogrammaa/m3, mutta vaihtelut ovat suuria ja jopa 200 mikrogrammaa/m3 pitoisuuksia tavataan.

Terveysvaikutukset

Bentseeni on ihmiselle leukemiaa aiheuttava kemikaali. Tästä on melko täsmälliset tiedot, koska eräät työntekijäryhmät ovat aikaisemmin altistuneet jopa vuosikymmenien ajan hyvin suurille bentseenipitoisuuksille. Nykyisten Helsingissä mitattujen bentseenin ulko- ja sisäilmapitoisuuksien elinikäiset leukemiariskit ovat hyvin pienet tai olemattomat.

Pitäisikö jotain tehdä?

Useimpien ihmisten bentseenialtistuksesta suuri osa on peräisin kaupunkien liikenteestä ulkoilman kautta, mutta tämä pitää paikkansa vain niiden kansalaisten osalta, joiden bentseenialtistus on suhteellisen pieni. Bentseenille voidaan altistua merkittävässä määrin myös ruoan, juoman ja ihon kautta.

Koska bentseeni on tunnettu syöpää aiheuttava aine, altistuminen bentseenille tulisi pitää niin vähäisenä kuin käytännössä on mahdollista. Arviointia vaikeuttaa se, että bentseenistä ilmoitetaan esim. että tuotteessa on vähemmän kuin 1 % bentseeniä, ei sitä, että tuotteessa ei olisi lainkaan bentseeniä. Siten tuotteen todellista bentseenipitoisuutta ei voi varmuudella tietää.