Yleistä
Umpisuoli on paksusuolen alkuosa, johon ohutsuoli laskee. Umpisuolen pohjassa on umpilisäke, joka on lyijykynän paksuinen matoa muistuttava 5–15 cm pitkä putkimainen suolen osa. Se sijaitsee oikealla puolella alavatsalla (kuva ).
Umpilisäkkeen, paksusuolen ja peräsuolen sijainti vatsaontelossa. Umpilisäkkeen, paksusuolen ja peräsuolen sijainti vatsaontelossa.
Umpilisäketulehdus eli appendisiitti alkaa useimmiten siksi, että umpilisäkkeen sisäontelon aukko eri syistä ahtautuu, jolloin umpipussiin jäävät bakteerit lisääntyvät ja tulehduttavat umpilisäkkeen seinämää. Umpilisäkkeen tulehdus on etenevä tila, joka voi hoidon viipyessä johtaa umpilisäkkeen puhkeamiseen ja vakavaan vatsakalvontulehdukseen.
Seitsemän ihmistä sadasta sairastuu elämänsä aikana umpilisäketulehdukseen. Umpilisäke voi tulehtua missä iässä tahansa, mutta yleisimmin 10–30-vuotiailla. Suomessa leikataan vuosittain noin 7000 umpilisäkettä.
Umpilisäketulehduksen oireet
Tyypillinen umpilisäkkeen tulehdus alkaa epämääräisenä vatsakipuna, joka muutamien tuntien aikana paikallistuu oikealle alavatsalle. Kipu usein pahenee yskiessä ja tavallisesti hiljalleen voimistuu. Umpilisäketulehduksessa voi esiintyä pahoinvointia ja oksennuksia, joskus ripulia ja kuumetta.
Tulehtunut umpilisäke voi puhjeta, jolloin voi kehittyä paise tai vatsakalvotulehdus eli peritoniitti. Siihen liittyy kivun voimistuminen, yleisvoinnin heikkeneminen, yleensä kuumetta ja usein oksennuksia.
Milloin hoitoon
Umpilisäkkeen tulehdus on tavallisimpia äkillisen vatsakivun (”akuutin vatsan”) aiheuttajista. Jos ilmaantuu selvä vatsakipu, joka jatkuu muutamia tunteja, on syytä hakeutua vuorokaudenajasta riippumatta hoitoon.
Umpilisäketulehduksen toteaminen
Umpilisäketulehdus voidaan usein todeta lääkärin tutkimuksella ja yksinkertaisilla laboratoriokokeilla. Diagnoosi varmistetaan vatsan kuvantamistutkimuksella, joko tietokonekerroskuvauksella tai kaikututkimuksella. Tietokonekerroskuvauksella pyritään selvittämään, liittyykö umpilisäketulehdukseen lisäsairauksia, kuten umpilisäkkeen puhkeamisen aiheuttama paiseen muodostuminen tai vatsakalvotulehdus.
Umpilisäketulehduksen hoito
Hoitomuoto päätetään tapauskohtaisesti yleensä kuvantamistutkimusten ja laboratoriotutkimusten perusteella.
18–60-vuotiaan potilaan umpilisäketulehdus, johon ei liity lisätautia (umpilisäkkeen puhkeaminen tai vatsakalvotulehdus), voidaan yleensä hoitaa mikrobilääkkeillä tai leikkauksella. Jos umpilisääkkeen tulehdukseen liittyy lisäsairaus, hoito on aina leikkaus. Lasten ja raskaana olevien umpilisäketulehdukset hoidetaan leikkauksella.
Leikkauksessa tulehtunut umpilisäke poistetaan ja se voidaan useimmiten tehdä tähystysleikkauksena. Leikkaukseen yhdistetään antibioottihoito.
Soveltuville potilaille voidaan tapauskohtaisesti käyttää pelkästään antibioottihoitoa, jos tulehdus on lievä ja koteloitunut umpilisäkkeen ympärille. Jos umpilisäketulehdus on hoidettu pelkästään antibiootilla, on tulehduksen uusiutumisen todennäköisyys 30–40 %.
Umpilisäketulehduksen ehkäisy
Umpilisäketulehdukseen ei tunneta ehkäisyä.
Kirjallisuutta
- Mäkäräinen E. Akuutti umpilisäketulehdus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 20.5.2024.
- Paajanen H. Umpilisäketulehduksen hoito on muuttunut konservatiivisemmaksi. Suomen Lääkärilehti 2023;78(32):1184-1187
- Puolakkainen P, Mentula P. Akuuti appendisiitti eli umpilisäketulehdus. Kirjassa Färkkilä M, Heikkinen M, Isoniemi H, Puolakkainen P (toim.). Gastroenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim 2018.
- Sammalkorpi H, Mentula P. Akuutin umpilisäketulehduksen muuttuva diagnostiikka ja hoito. Suomen Lääkärilehti 2016;71:486-91.
- Lintula H, Eskelinen M. Akuutin appendisiitin ongelmallinen diagnostiikka. Duodecim 2010;126:1104–6.
