Yleistä

Yskä on normaalisti tarkoituksenmukainen refleksi, jonka tavoite on puhdistaa vierasta materiaalia (useimmiten limaa) hengitysteistä. Koska yskä on ylähengitystietulehduksen eli flunssan yleinen oire, sitä esiintyy melkein jokaisella vuosittain. Flunssayskä paranee yleensä viikossa parissa mutta voi kestää pitempään. Jos yskä vaivaa pitempään kuin 3–4 viikkoa, puhutaan pitkittyneestä yskästä. Sekä äkillinen että pitkittynyt yskä voi olla joko limaista tai kuivaa syystä riippuen.

Äkillisen yskän syitä

Flunssa eli virusperäinen ylähengitystulehdus on yleisin syy akuutille yskäoireelle ja harvoin vaatii erityistä hoitoa.

Kurkunpääntulehdus on etenkin lapsien virustulehdus, jossa yskä saattaa olla hyvin tyypillisesti "hyljemäistä" tai "haukkuvaa" ja alkaa yleisimmillään keskellä yötä.

Hinkuyskä on etenkin alle 3 kk ikäisellä (rokottamattomalla) lapsella esiintyvä hankala Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama keuhkoputkentulehdus, jota voi kuitenkin esiintyä lieväoireisempana myös vanhemmalla ja rokotetulla lapsella ja aikuisellakin. Tyypillistä ovat hankalat, hyvin rajut ja puuskittaiset yskänkohtaukset.

Keuhkoputkentulehdus on useimmiten itsestään parantuva virusperäinen tauti sekä lapsilla että aikuisilla. Se voi kuitenkin olla etenkin pitkittyessään tai toistuessaan myös astman tai keuhkoahtaumataudin ilmentymä.

Keuhkokuume on useimmiten bakteerin aiheuttama tulehdustauti, joka vaatii yleensä lääkärin arviota ja antibioottihoitoa. Keuhkoputkentulehduksen ja keuhkokuumeen erottaminen toisistaan ei ole aina helppoa ainakaan ilman keuhkojen röntgenkuvausta.

Poskiontelontulehdus (sivuontelotulehdus) on yleensä flunssan jälkitautina ilmaantuva bakteeritulehdus, jolle tyypillistä on makuuasennossa ilmaantuva tai pahentuva yskäoire.

Välikorvantulehdus (lapsella) on yleinen pienen lapsen äkillisen yskän syy ja alkaa sekin oireilla tyypillisimmin flunssan ensioireiden jälkeen virusten ja bakteerien sekatulehduksena.

Vierasesine hengitysteissä voi etenkin lapsilla laukaista äkillisen yskäoireen, johon saattaa liittyä myös hengitysvaikeutta.

Astman tai keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe ilman hengitystietulehdustakin voi aiheuttaa hankalan yskän, joka voi vaivata myös yöaikaan. Yskän lisäksi ilmenee usein myös hengityksen vinkumista ja hengenahdistusta.

Milloin hoitoon äkillisessä yskässä

Äkillisen yskän itsehoito

• Suurin osa syistä äkillisen yskän taustalla rauhoittuu itsestään.
• Lapsilla on todettu hunajan (yli 1-vuotiaille) olevan tehokas yskän rauhoittamisessa.
• Yskänärsytystä voi lievittää juomalla nestettä tai imeskelemällä kurkkupastilleja. Myös höyryhengitys esimerkiksi lämpimässä suihkussa tai kurkun kostutus apteekeissa myytävällä vesipiipulla voi joskus auttaa.
• Yskänlääkkeiden teho on vaatimaton.
• Joskus keuhkoputkia avaavista hengitettävistä lääkityksistä voi olla hyötyä yskän rauhoittamisessa, vaikka varsinaista astmaa tai keuhkoahtaumaa ei olisi tiedossa.
• Tukkoisen nenän avaaminen nenää avaavin suihkein voi myös helpottaa.
• Lepo on tärkeää flunssan aiheuttaman yskän hoidossa.
• Yskäoire voi helpottaa pystymmässä nukkuma-asennossa niin lapsella kuin aikuisella; sängyn päätyä kannattaa mahdollisuuksien mukaan hiukan korottaa.

Pitkittyneen yskän syitä

Pitkittyneeksi nimitetään yskää, joka kestää yli 3 viikkoa. Toki myös lyhyemmät mutta tiheästi toistuvat yskänjaksot voidaan laskea pitkittyneeksi yskäksi.

Silloin kun yskä "jää päälle" flunssan tai keuhkoputkitulehduksen jälkeen, syynä on usein jokin virustulehduksen jälkitauti. Niistä tavallisin on poskionteloiden tulehdus joka ylläpitää yskää. Toinen mahdollisuus on astma, joka usein alkaa oireilla infektion jälkeen pitkään jatkuvalla yskällä.

Jos pitkittynyt yskä on alkanut ilman edeltäviä flunssan oireita, syynä saattaa olla jokin muu keuhkosairaus. Hyvin monenlaiset keuhkosairaudet aiheuttavat yskää. Niitä ovat muun muassa sarkoidoosi, tupakoitsijoilla alkava keuhkoahtaumatauti, keuhkojen sidekudoksistuminen (ks. Keuhkokudoksen sairaudet) tai keuhkosyöpä. Jatkuvaa yskää voi esiintyä myös joissakin sydänsairauksissa.

Yleinen yskän syy on pitkittynyt tai krooninen nuha, joka voi liman jatkuvasti valuessa nieluun ylläpitää yskäongelmaa. Pelkkä nenän tukkoisuus on harvoin yskän aiheuttaja.

Melko yleinen pitkittyneen yskän syy on refluksitauti, jossa etenkin makuulla ollessa mahan sisältöä voi nousta nieluun ja päästä sieltä keuhkoputkiin ärsyttämään.

Yskä on joidenkin lääkkeiden haittavaikutus. Lääkkeistä tunnetuin esimerkki ovat ACE-estäjät, joita käytetään verenpaineen ja sydäntautien hoidossa (ks. Verenpainelääkkeet).

Lapsilla pitkittyneen yskän syynä voi olla hinkuyskä.

Aina pitkittyneeseen kuivaan yskään ei tutkimuksista huolimatta löydy selkeää syytä. Yksi arveltu taustasyy on yskän refleksikaaren yliherkkyys, jolloin tilaa voidaan kutsua myös "yskäherkkyysoireyhtymäksi". Tällöin yskänrefleksi voi käynnistyä pienemmästä ärsykkeestä kuin normaalisti (esimerkiksi nauramisesta tai puhumisesta) ja olla selvästi voimakkaampi. Ajatellaan, että esimerkiksi flunssan aikana tämä refleksikaari voi tavallisestikin herkistyä mutta sen toiminta yleensä normalisoituu flunssan parannuttua. Toistaiseksi ei ole erityistä keinoa, jolla refleksikaaren toimintaa tai herkistymistä voitaisiin tutkia, vaan arviossa ja tutkimuksissa keskitytään muiden syiden poissulkuun.

Milloin hoitoon pitkittyneessä yskässä

Pitkittyneen yskän hoito

Jos pitkittyneen yskän taustalla on jokin sairaus, sen hoitaminen yleensä parantaa yskän. Hunaja, eukalyptusöljy tai mikä tahansa nielua tai kurkunpäätä kosteuttava neste tai esimerkiksi kostutus apteekista saatavan vesipiipun avulla saattaa helpottaa erityisesti ylähengitystieinfektioihin liittyvää yskää. Lääkärin reseptillä saatavien yskänärsytystä lievittävien lääkkeiden teho on heikko. Mikäli nuhaoiretta on mukana, saattaa esimerkiksi kortisonia sisältävistä nenäsumutteista tai allergialääkkeistä olla apua.

Kun mitään selkeää taustasyytä yskälle ei löydy, voi joskus hengitysfysioterapiasta tai puheterapiasta olla apua.

Oirearvio

Voit tehdä Omaolo-palvelussa oirearvion, jos sinulla on pitkittynyttä tai tavallista hankalampaa yskää tai vointisi on yskään liittyen normaalia heikompi. Kysely auttaa sinua arvioimaan, milloin ja millaiseen hoitoon sinun tulee hakeutua sekä miten voit hoitaa oirettasi itse.