Äkillisen yskän syitä

Yskä on hengitysteiden suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle. Yskän laukaisevat hengitysteiden hermopäätteet, ja sen tehtävänä on poistaa limaa. Lapsen yskä johtuu valtaosassa flunssasta eli hengitysteiden virusinfektiosta. Tavallisessakin flunssassa lapsilla voi esiintyä "keuhkoputkentulehdusta", joka paranee muun tulehduksen myötä. Muita syitä ovat kurkunpäätulehdus ja sivuontelotulehdus sekä keuhkokuume. Infektion aiheuttama yskä kestää yleensä 1–2 viikkoa. Tärkeätä on oivaltaa, että yskä ei ole merkki keuhkokuumeesta tai keuhkoputkentulehduksesta vaan ylähengitystieinfektiosta. Yskä on usein pahempaa yöaikaan, sillä nenänielusta valuva lima lisää yskimistä.

Erityistapaus on äkisti alkanut voimakas yskä ruokailun yhteydessä tai lasten leikkiessä, mikä herättää epäilyn vierasesineen joutumisesta hengitysteihin ja vaatii välittömän hoitoon hakeutumisen.

Pitkittyneen yskän syitä

Joskus ongelmana on viikkoja jatkunut yskiminen, jonka tavallisin syy ovat toistuvat, peräkkäiset virusinfektiot. Etenkin päivähoidon aloituksen yhteydessä infektio seuraa toistaan ja perättäiset flunssat vaikuttavat helposti samalta taudilta. Useiden hengitystieinfektioiden toipilasvaiheeseen saattaa liittyä viikkojen yskäoire merkkinä keuhkoputkien ärtyvyydestä (hyperreaktiviteetti), joka korjaantuu vähitellen itsestään.

Toinen syy pitkittyneeseen yskään voi olla infektiopesäke nenän sivuonteloissa. Sivuontelotulehdus ei yleensä vaivaa alle kouluikäisiä lapsia.

Kolmas harvinaisempi syy etenkin kouluikäisillä lapsilla on hinkuyskä, joka rokotetuilla lapsilla ilmenee viikkoja jatkuvina yskänpuuskina. Niiden yhteydessä ei ole varsinaista hengityksen hinkumista, mutta puuskat ovat usein poikkeuksellisen voimakkaita.

Pitkittyneen yskän syynä voi olla joskus myös ruokatorven takaisinvirtausongelma eli refluksi, jolloin vatsan sisältöä nousee ruokatorveen ja nieluun, mikä laukaisee yskärefleksin. Tilanne voi muistuttaa astmaa, ja joskus ongelmat esiintyvät yhdessä. Pikkulasten refluksilla on hyvä ennuste ja taipumus parantua iän myötä, eikä tutkimuksia tarvita. Vaikeammissa tapauksissa voidaan suorittaa ruokatorvitutkimuksia (pH-mittaus, koepala) lastensairaalassa.

Viides syy pitkittyneeseen yskään on astma, joka voi ilmetä jatkuvana yskänä ja limaisuutena eikä tyypillistä hengityksen vinkunaa tai selvää hengitysvaikeutta aina kotona todeta. Muutamalla prosentilla 1–3-vuotiaista lapsista esiintyy ns. infektioastmaa, joka aiheuttaa syksyisin ja talvisin viikkojen yskimistä. Kun oireet aina pahenevat tuoreen flunssan myötä, tilannetta saatetaan pitää "tavallisena" keuhkoputkitulehduksena. Lääkäri pystyy kuitenkin kuulemaan stetoskoopilla, kuinka uloshengitys on pidentynyt ja vinkuva. Infektioastmaa potevilla lapsilla hengitettävän avaavan astmalääkityksen aloittaminen on tärkeätä.

Siitepölyallergisilla lapsilla voi kevät- ja kesäaikaan ilmetä myös pitkittynyttä yskimistä, joka johtuu allergisesta nuhasta ja siihen liittyvästä kurkunpään ärsytyksestä (nk. postnasal drip). Kyse ei tällöin ole astmasta.

Lapsen yskä voi myös olla merkki kemiallisesta ärsytyksestä, kuten tupakansavusta.

Joskus kyse on tapayskästä tai ns. nykinäoireesta (tic-oireesta), jolloin lievä köhiminen on tapa ja toistuu tietyissä tilanteissa. Tapayskää esiintyy tavallisesti vasta yli 5-vuotiailla. Yskiminen ei vaivaa nukkuessa, ja sillä on taipumus parantua ajan myötä. Diagnoosi perustuu lähinnä muiden syiden poissuljentaan.

Milloin hoitoon?

Flunssaan liittyvää yskää voi rauhassa seurata pari viikkoa, sillä se paranee ilman toimenpiteitä.

Jos herää epäily hengitysvaikeudesta tai keuhkokuumeesta, on syytä lähteä hoitoon.

Pitkittyneellä yskällä tarkoitetaan yli kuukauden jatkunutta yskää, jonka selvittely on usein paikallaan, kuten edellä on esitetty.

Epäiltäessä vierasesineen (lelu, hedelmien siemenet jne.) joutumista hengitysteihin tulee aina hakeutua hoitoon saman tien. Lapsi tulee tällöin kuljettaa pystyasennossa.

Lapsen yskän itsehoito

Yskänlääkkeet eivät ole tehokkaita hillitsemään yskimistä, eikä yskänlääkkeiden käyttöä nykyään suositella. Näin on asianlaita sekä ilman reseptiä saatavien valmisteiden että lääkärin määräämien reseptilääkkeidenkin kohdalla. Viimeaikaisten tutkimusten valossa myöskään höyryhengityksestä tai ilman kostuttamisesta ei ole niin suurta hyötyä kuin aiemmin ajateltiin.

Hunajan sisältämä suuri sokeripitoisuus voi rauhoittaa nielun yskärefleksiä, ja hunajan tilapäisestä käytöstä (2 teelusikallista iltaisin) voi olla apua. Hunajaa ei kuitenkaan suositella alle 1-vuotiaille.

Astmaperäiseen yskään on sen sijaan saatavilla tehokkaita lääkkeitä, joita tulee ilman muuta käyttää.