Yleisin hengitystieallergian muoto on allerginen nuha (heinänuha), jota potee 15 % kouluikäisistä lapsista. Allerginen nuha alkaa tavallisesti leikki- tai kouluiässä, ja näillä lapsilla on imeväisenä usein esiintynyt atooppista ihottumaa. Osalla lapsista on myös astma tai he kehittävät myöhemmin astmaoireita. Useimmat astmaa sairastavat lapset potevat myös allergista nuhaa. Nuhan ohella useimmilla esiintyy samanaikaisesti allergista silmän sidekalvotulehdusta.

Allergisen nuhan aiheuttajat

Tärkeimmät allergeenit ovat siitepölyt, yleisimmin koivu ja leppä, mutta myös heinät ja pujo sekä eläinhilse (tavallisimmin koira, kissa, hevonen). Siitepölyjä on ilmassa kukinta-aikana seuraavasti: leppä huhtikuussa, koivu toukokuussa, heinät kesä–elokuussa ja pujo elo–syyskuussa. Siitepölyallergiset lapset voivat saada raaoista juureksista ja hedelmistä suun ja nielun kutinaa (ristiallergia) erityisesti siitepölykautena. Ympärivuotisten nuha- ja silmäoireiden taustalla ovat yleensä kotieläimet tai ei-allerginen nuha. Kotieläinten allergeenit löytyvät syljestä, virtsasta, ihon hilseestä ja talieritteestä.

Pölypunkkiallergia on Suomessa harvinainen, sillä suomalaiskodit ovat kuivia toisin kuin Keski-Euroopassa, jossa usein ei ole keskuslämmitystä ja kokolattiamatot ovat yleisiä.

Lapsen allergisen nuhan oireet

Allergisen nuhan oireet ovat vetinen nuha, nenän tukkoisuus, aivastelu ja nenän kutina. Nenäoireisiin liittyy usein silmien vetistely, punoitus ja kutina.

Lapsen allergisen nuhan itsehoito

Moni vanhempi on kokeillut lapsen oireiden hoitoon allergian itsehoitovalmisteita. Näitä tehokkaita allergiseen nuhaan ja silmien sidekalvon allergiseen tulehdukseen käytettäviä antihistamiinivalmisteita, silmätippoja ja nenäsumutteita saa ilman reseptiä itsehoitovalmisteina apteekeista. Mikäli oireet selvästi rauhoittuvat itsehoitovalmisteiden käytön myötä, viittaavat oireet selvästi allergiaan ja hoitoa voi jatkaa tarpeen mukaan.

Milloin hoitoon?

Jos lapsen oireet ovat hankalat eikä niitä saada itsehoidolla kuriin, tai lapsella on hengitysvaikeutta allergiaoireisiin liittyen, on hyvä selvittää lapsen oireita lääkärin vastaanotolla.

Jos oirekausi ajoittuu selvästi esimerkiksi huhti–toukokuuhun ja rauhoittuu allergialääkkeillä hyvin, ei ole tarvetta tehdä allergiatestejä. Jos oirekausi on pitkä ja jää epäselväksi, mikä tai mitkä allergeenit aiheuttavat lapselle oireita, voi testeistä olla hyötyä. Tavallisesti riittää S-pölyerittely verikoe, jossa tutkitaan IgE-vasta-aineet seuraaville allergeenille: koivu, timotei (heinä), pujo, kissa, koira, hevonen, pölypunkki ja Cladosporium herbarum -ulkohome. Koivuallergiset saavat useimmiten oireita myös lepän siitepölystä eikä sen testaamisesta ole hyötyä, mikäli koivun vasta-aineet ovat koholla.

Lapsen allergisen nuhan hoito

Tehokkain tapa allergisen nuhan hoitoon on luonnollisesti allergeenien välttäminen. Eläinallergiassa tämä on periaatteessa helppoa, mutta siitepölyallergiassa vaikeaa.

Allergiseen nuhaan on saatavissa tehokkaita ja sivuvaikutuksettomia lääkkeitä. Peruslääkkeenä käytetään antihistamiineja, jotka annostellaan yleensä suun kautta. Tehokkaita antihistamiineja voidaan ostaa apteekista itsehoitolääkkeinä. Antihistamiinia voidaan antaa myös nenäsumutteena ja silmätippoina. Antihistamiini ei usein riitä runsasoireiseen allergiseen nuhaan.

Elleivät antihistamiinit pidä oireita kurissa, hoitona käytetään kortikosteroidinenäsumutteita. Ne ovat tehokkaita vähentämään nenän limakalvon tulehdusta ja tukkoisuutta ja ovat lapsillakin varsin turvallista. Niiden helpottava vaikutus alkaa 2–3 vuorokaudessa. Tärkeää on käyttää oikeaa suihkutustekniikkaa, jossa suihke suuntautuu nenän sivuseinään. Nenäsumutteet, joissa on sekä kortikosteroidia että antihistamiinia ovat myös tehokkaita. Silmäoireita hoidetaan joko natriumkromoglikaattia tai antihistamiinia sisältävillä silmätipoilla tai molemmilla, näitä on myös yhdistelmävalmisteina.

Paras teho lääkityksestä saadaan, kun lääkkeet aloitetaan 1–2 viikkoa ennen ennustettua siitepölykauden alkua ja niitä käytetään koko oirekauden ajan. Norkko Siitepölytiedote -sivusto ja vastaavat ulkomaalaiset sivustot auttavat hoidon suunnittelussa.

Jos oireita on haittaavasti asianmukaisesta lääkityksestä huolimatta, voidaan harkita siedätyshoitoa. Yleisimmin siedätyshoitoa annetaan koivu- ja heinäallergiaan, joihin on nykyään sekä pistosmuoto että suun kautta annosteltava hoito. Hoito kestää 3 vuotta ja on useimmille tehokas vähentäen oireita ja lääkityksen tarvetta.

Lapsen allergisen nuhan ehkäisy

Allergiaan ei ole olemassa tehokasta ehkäisymahdollisuutta. Oireita voi ehkäistä allergeeneja välttämällä. Siitepölyjen välttäminen on vaikeaa/mahdotonta. Eläinallergeenien välttäminen on mahdollista.

Kirjallisuutta

  1. Hammarén-Malmi S. Allergisen nuhan oireet ja löydökset. Kirjassa: Mäkelä M, Harvima I, Kauppi P, ym. toim. Allergiset sairaudet ja astma. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2020.
  2. Numminen J. Allerginen nuha. Duodecim 2017;133(5):473-78