Maitovuodon syyt ja oireet

Maitovuodossa rinnasta erittyy maitomaista eritettä joko itsestään tai puristamalla. Erite on usein molemminpuolista. Rinta saattaa olla vähän aristava.

Jos maitovuodon syy on hormonaalinen, eli se johtuu aivolisäkkeen lisääntyneestä prolaktiinituotannosta, lisäoireena on usein kuukautiskierron häiriintyminen tai jopa vuotojen poisjäänti. Prolaktiinin liikaeritys voi johtua aivolisäkkeen tätä hormonia erittävän solukon lisääntymisestä, mikä voi näkyä kuvantamistutkimuksessa pienenä rauhaskasvaimena (ks. Prolaktinooma (maitohormonia tuottava kasvain)). Muut aivolisäkkeen sairaudet, hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta ja krooninen munuaisten vajaatoiminta voivat myös olla maitovuodon syynä.

Aiemmin synnyttäneellä naisella alkuraskaus voi laukaista maidonerityksen. Naisilla molemminpuolinen, maitomainen nännierite on hyvänlaatuinen ilmiö, joka voi jatkua pitkään erityisesti imetyksen jälkeen, etenkin jos rintoja puristelee usein.

Useat lääkkeet voivat sivuoireenaan aiheuttaa maitovuotoa. Maitovuotoa voi esiintyä esimerkiksi psyykenlääkkeinä käytettyjen fentiatsiinien ja useiden muiden psykoosilääkkeiden, trisyklisten masennuslääkkeiden, metoklopramidin ja joidenkin antihistamiinien käytön yhteydessä.

Rinnasta voi myös erittyä muun tyyppistä eritettä. Maitomainen (vihertävä, rusehtava tai keltainen) erite tai erite useammasta kuin yhdestä nännitiehyestä ei viittaa syöpään.

Maitovuodon tutkiminen

Lääkäri tutkii rinnat tunnustelemalla ja arvioi samalla eritteen tois- tai molemminpuolisuutta sekä laatua. Tarvittaessa suljetaan pois kasvaimet mammografian ja ultraäänitutkimuksen avulla. Hormonimäärityksiin kuuluvat veren prolaktiinitason ja kilpirauhasen toiminnan mittaaminen (ks. kilpirauhaskokeita). Jos prolaktiini on selvästi koholla (yli 1 000 mIU/litra), tehdään aivolisäkkeen (sellan) magneettitutkimus.

Jos erite tulee vain toisesta rinnasta ja yksittäisestä tiehyestä, voidaan tehdä niin sanottu duktografia, eli kyseiseen tiehyeen ruiskutetaan varjoainetta ja tämän jälkeen otetaan röntgenkuva.

Itsehoito

Jos maitovuotoa esiintyy synnytyksen jälkeen, varsinaisen imetyksen loputtua, kannattaa välttää rintojen puristelua ja muuta ärsyttämistä. Jatkuva maitovuoto voi saada aikaan stimulaatiokierteen: erite aiheuttaa huolta, jolloin rintaa puristellaan, se taas aiheuttaa prolaktiinin erityksen lisääntymisen, joka lisää maitovuotoa.

Jos maitovuodon epäillään johtuvan lääkehoidosta, tulee pohtia lääkityksen lopettamista tai vaihtamista. Myös hormonivalmisteet, jopa ehkäisypillerit, voivat aiheuttaa vähäistä rintaeritettä.

Lääkehoito

Jos maitovuodon taustalla on prolaktiinin liikaeritys, erite on haittaavaa ja siihen liittyy muita oireita, kuten kuukautiskierron häiriöitä, aloitetaan tutkimusten jälkeen hoito prolaktiinin eritystä vähentävällä lääkkeellä. Tavallisimmin käytetään kerran viikossa annosteltua kabergoliini-lääkettä tabletteina. Vaihtoehtona on kerran päivässä käytettävä bromokriptiini.

Milloin lääkäriin?

Tutkimukset ovat aiheellisia, kun maitovuoto on uusi oire, varsinkin synnyttämättömällä naisella. Miehillä, lapsilla ja murrosikäisillä maidoneritys edellyttää aina erikoislääkärin tutkimuksia.

Toispuolinen erite tai verinen erite edellyttävät aina kasvaimen poissulkemista riittävin tutkimuksin. Verisen eritteen syynä voi olla rauhastiehyen niin sanottu papillooma tai duktektasia (laajentuma). Veristä eritettä rinnoista ilman taustalla olevaa poikkeavuutta voi esiintyä raskauden aikana tai pian sen jälkeen.

Tutkimukset ovat aina aiheen, jos rintaeritteen lisäksi rinnassa tuntuu kyhmy. Jos maitovuotoon liittyy kuukautiskierron häiriöitä tai lapsettomuusongelma, on aihetta hakeutua selvittelyihin.