Ehkäisyneuvonta

Raskauden ehkäisyneuvonta tuli kuntien järjestettäväksi kansanterveyslain myötä vuonna 1972. Terveydenhuoltolaissa velvoitetaan hyvinvointialueet järjestämään alueensa asukkaille ehkäisyneuvontaa ja muita seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistäviä palveluja. Alle 18-vuotiaille terveydenhuoltolain mukaiset palvelut ovat maksuttomia. Julkisen terveydenhuollon piirissä raskaudenehkäisypalveluja tarjotaan pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyskeskuksissa, hyvinvointi- tai perhekeskuksissa, sairaaloissa sekä osana koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja ja työterveyshuollon palveluja. Sosiaali- ja terveyskeskuksissa ehkäisypalvelut on järjestetty joko erillisessä ehkäisyneuvolassa, yhdistetyssä äitiys- ja ehkäisyneuvolassa, yhdistetyssä äitiys-, ehkäisy- ja lastenneuvolassa ja/tai lääkärin vastaanotolla. Myös yksityinen sektori tarjoaa ehkäisypalveluita.

Nuorten maksuton ehkäisy on vähitellen otettu käyttöön maassamme, mutta käytännöt eivät ole yhteneväisiä. Kunnat tarjoavat tiettyjä ehkäisymenetelmiä aloitusvaiheessa ilmaiseksi, mutta ehkäisymentelmien vaihtoehdoissa ja ikärajoissa on eroja kuntien välillä. Jos kondomi sisällytetään maksuttomien ehkäisymenetelmien valikoimaan, tämä mahdollistaa myös seksitautien torjunnan.

Sopivaa ehkäisymenetelmää valittaessa voidaan keskustella myös seksuaalikäyttäytymisestä ja elämäntilanteesta yleisesti. Samalla on mahdollisuus käydä läpi seksitautien ehkäisyä, yleistä seksuaalineuvontaa ja esimerkiksi mahdollisia väkivaltakokemuksia.

Ehkäisymenetelmän valinta

Ehkäisymenetelmiä on niin monta, että lähes jokainen löytää itselleen ja kumppanilleen sopivan menetelmän kulloisessakin elämäntilanteessa. Ehkäisyn valintaan vaikuttavat muun muassa ikä, paino, tupakointi, yleinen terveydentila, käytössä oleva säännöllinen lääkehoito sekä henkilökohtaiset mieltymykset ja arvot. Myös kuukautisvuotojen kesto ja määrä sekä kivut ohjaavat menetelmän valintaa. Merkitystä on sillä, miten pitkäksi aikaa ehkäisyä tarvitaan ja millaiset ovat mahdolliset toiveet tulevista raskauksista. Jos raskaus aiheuttaa vakavan riskin terveydelle, ei tule käyttää epävarmoja menetelmiä.

Ehkäisymenetelmä on hyvä valita yhdessä kumppanin kanssa ja etukäteen. Jos ehkäisy on unohtunut, voi vielä hankkia jälkiehkäisyn.

Katso myös Käypä hoito -suosituksen esittelyvideo eri ehkäisymenetelmistä.

Luonnonmenetelmä

Niin sanotun luonnonmenetelmän käyttö perustuu ovulaation ajankohdan tunnistamiseen. Tämä edellyttää säännöllistä kuukautiskiertoa, ovulaation merkkien tunnistamista ja sitten yhdynnästä pidättäytymistä hedelmällisenä ajanjaksona. Tämän hedelmällisen ajanjakson pituus on keskimäärin 10 vuorokautta. Peruslämpömenetelmässä arvioidaan munasolun irtoamista mittaamalla lämpö; mittaus pitää tehdä aamulla ennen ylösnousua. Peruslämpö nousee 0,3–0,5 astetta, kun munasolu on irronnut. Kierron hedelmällisin ajankohta on kuitenkin tässä vaiheessa ohitettu. Menetelmää ei siis voida käyttää kierron hedelmällisen ajankohdan ennustamiseen. Peruslämmön lisäksi voidaan seurata kohdunkaulan liman erittymistä ja laatua.

Nykyään älypuhelimiin on saatavissa sovelluksia, jotka on tarkoitettu hedelmällisten päivien tunnistamiseen. Nämä hyödyntävät kirjattua kuukautiskierron pituutta ja peruslämmön mittausta sekä virtsan LH-mittauksia. Sovellukset voivat ilmoittaa jopa puolet kierron päivistä hedelmällisiksi niillä, joilla on säännöllinen kuukautiskierto. Tällöin pitäisi käyttää luotettavia estemenetelmiä tai pidättäytyä yhdynnästä. Hedelmällisten päivien tunnistamiseen tähtäävien menetelmien teho riippuu käyttäjän huolellisuudesta. Luonnolliset ehkäisymenetelmät ovat varsin epäluotettavia. Menetelmiä voikin suositella lähinnä heille, joille raskaaksi tuleminen olisi hyväksyttävä vaihtoehto.

Estemenetelmät

Estemenetelmiin luetaan mekaaniset keinot, kuten kondomi, pessaari ja spermisidit. Pessaareja, spermisidejä, ehkäisysieniä ja emättimen sisäisiä kondomeja on saatavilla esimerkiksi verkkokaupoista. Peniksen peittäviä kondomeja on saatavissa myös ruokakaupoista yleisesti ja monentyyppisiä. Lateksikondomi rikkoontuu tai liukuu pois harvoin ja tarjoaa huolellisesti käytettäessä hyvän ehkäisytehon. Myös lateksittomia kondomeja on markkinoilla. Huolella käytettynä kondomi on hyvä menetelmä, mutta huolellisestikin käytettäessä jopa kaksi sadasta tulee vuodessa raskaaksi.

Kondomi ehkäisee myös sukupuoliteitse tarttuvia tulehduksia. On hyvä tietää, että öljypohjaiset liukasteet tai emättimeen käytettävät lääkkeet saattavat vaurioittaa kondomia. Kondomin käyttö on mahdollista yhdistää muun ehkäisyn käyttöön. Vaikka suuseksissä ei voikaan tulla raskaaksi, lähes kaikki seksitaudit voivat tarttua myös suuseksissä. Kondomit ja suuseksisuojat toimivat mekaanisina suojina sukupuolitauteja vastaan suuseksin yhteydessä. Emättimen sisäiset kondomit on valmistettu polyuretaanista, ja tästä kalliimmasta materiaalista johtuva hinta on rajoittanut käytön laajenemista.

Pessaari on ohut lateksista tehty kohdunsuuta vasten asetettava kuppi. Pessaari toimii mekaanisena esteenä siittiöiden pääsylle kohtuun, mutta ei kiinnity kohdunkaulaan tiiviisti. Verkkokaupoista on saatavissa erikokoisiin kohdunkauloihin sopivaa silikonista valmistettua pessaaria, jota käytetään yhdessä ehkäisygeelin (spermisidin) kanssa. Spermisidit yksin käytettyinä ovat varsin tehottomia, ja ne voivat aiheuttaa limakalvojen ärsytystä. Teho on vastaava kuin aiemmin käytetyn yksilöllisesti sovitettavan pessaarin ehkäisyteho.

Pessaarin käyttö ei ole ongelmatonta, ja sen oikea ja luotettava käyttö edellyttäisi käyttöopastusta tai ainakin huolellista käyttöohjeiden lukemista sekä harjoittelua. Pessaari tulee asettaa paikoilleen kaksi tuntia ennen yhdyntää ja pitää paikoillaan ainakin kuusi tuntia yhdynnän jälkeen. Käyttö vaatii siis huomattavaa suunnitelmallisuutta. Pessaarin ehkäisyteho riippuu siitä, kuinka hyvin se pysyy paikoillaan ja kuinka tunnollisesti sitä käytetään.

Hormonaalinen ehkäisy

Hormoniehkäisyllä pyritään estämään munasolun kehittyminen tai hedelmöityminen. Yhdistelmäehkäisypillerit (ks. Ehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari (yhdistelmäehkäisy)) sisältävät naishormonia (estradiolia) ja keltarauhashormonia (progestiini). Ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari kuuluvat samaan ryhmään. Minipillerit, ehkäisykapselit (implantaatit) ja ehkäisyruiskeet (injektiot) sisältävät pelkkää keltarauhashormonia. Implantaattien käyttö on lisääntymässä, mutta ruiskeiden suosio on Suomessa pieni.

Kierukkaehkäisy

Pitkäaikaista ehkäisyä toivovien naisten menetelmäksi sopii usein kierukka. Valittavana on kuparikierukka, jossa kierukan muovirunkoon on kiinnitetty kuparilanka, tai hormonikierukka, jossa muovisen kierukan varren ympärillä on keltarauhashormonia paikallisesti erittävä säiliö.

Sterilisaatio

Kun halutaan pysyvä ja lopullinen ehkäisymenetelmä, voi sterilisaatio olla yksi vaihtoehto. Sterilisaatiota harkittaessa on tärkeää muistaa menetelmän lopullisuus.