Isku kehoon, raajoihin tai päähän aiheuttaa iskun kovuudesta ja osumapaikasta riippuen eriasteisesti kudosten vaurioitumista. Pään vammat käsitellään erillisessä artikkelissa (ks. Aivotärähdys ja pään vammat). Ihon alla oleva rasva- ja usein myös lihaskerros vaimentavat iskun voimaa, mutta kerrokset puristuvat samalla kokoon ja soluja rikkoutuu. Myös iskukohdassa kulkevat pienet verisuonet vaurioituvat ja verta vuotaa kudoksiin, mikä aiheuttaa kudoksen sisäisen veripahkan tai ihonalaisen mustelman.

Iskun voima voi kohdistua fysiikan lakeja noudattaen muuallekin kuin iskukohtaan. Niinpä esimerkiksi kaatuminen käden varaan johtaa tärähdyksen olkaniveleen tai putoaminen istualleen voi tuntua häntäluun lisäksi niskassa. Joskus putoaminen suorille jaloille voi aiheuttaa jopa selän nikaman murtuman.

Pieneenkin kudosvaurioon liittyy aina tuntohermopäätteiden ärtymisestä johtuva kipu. Kivun määrä riippuu kudosvaurion koosta sekä sijaintikohdassa olevan kudoksen tyypistä. Siellä, missä luu on lähellä ihoa, esimerkiksi säären etupinnalla, iskun voimasta luuta ympäröivään tuntoherkkään luukalvoon tulee vaurio, josta voi aiheutua kovaakin kipua.

Elimistö korjaa kudosvaurion tuomalla paikalle kudosnestettä ja korjaavia soluja. Tästä aiheutuu vaurioituneen alueen turvotus, joka kehittyy vähitellen. Vammapaikan särky saattaakin olla iskua seuraavana päivänä kovempi kuin heti tällin jälkeen, koska turvotus lisää kipua.

Jos iskukohdassa tuntuu kipua välittömästi iskun hetkellä tai jos mustelmaa tai turvotusta on selvästi enemmän kuin tavallisesti vastaavan iskun jälkeen, on mahdollista, että isku on rikkonut isomman verisuonen, synnyttänyt laajemman kudosvaurion tai aiheuttanut luunmurtuman. Tällöin on syytä antaa ammattilaisen arvioida vamman laajuus. Näin erityisesti, jos henkilöllä on käytössään verenohennuslääkitys.

Vaurion korjautuminen kestää muutamasta päivästä pariin viikkoon, luun pinnan vaurioissa kipu voi kestää pidempäänkin.

Mikäli iskuenergia on suuri, saattaa vaurioiden seurauksena kehittyä hengenvaarallinen tilanne ja siksi terveydenhuollon päivystyksellinen arvio on tällöin tarpeen. Suuri vammaenergia on kyseessä muun muassa useamman metrin matkan putoamisissa, henkilön sinkoutuessa moottoriajoneuvon töytäisemänä tai putoaminen liikkuvan ajoneuvon tai hevosen selästä kovassa vauhdissa pudotessa. Iäkkäiden henkilöiden keho on nuorempia hauraampi, ja tällöin jo pienempi energia voi aiheuttaa vakavan vamman. Joskus suuri vammaenergia voi aiheuttaa myös vammoja, jotka eivät näy tavallisissa röntgenkuvissa, ja tällöin potilaan vointi ja kehonosan toiminnanrajoite ovat seikkoja, joiden on syytä johtaa uuteen ammattilaisen arvioon lähipäivinä.