Yleistä
Suuri vammaenergia on seurausta suuresta liike-energiasta. Liike-energia kasvaa massan ja nopeuden kasvaessa. Tällaisia suuren vammaenergian tilanteita voivat olla esimerkiksi putoaminen korkealta, törmääminen kovassa vauhdissa tai painavan esineen putoaminen henkilön tai raajan päälle. Myös pelkän sormen voimakkaasti puristuksiin joutuminen (esim. hydraulinen puristin) on suurienergiainen vamma. Vamman vakavuuteen vaikuttaa aina myös putoamisalusta ja törmäysasento. Kovalle asfaltille putoaminen aiheuttaa todennäköisemmin vakavan vamman, kuin pehmeälle nurmikolle putoaminen. Tarkkoja numeroarvoja on mahdotonta antaa, koska vamman seuraamuksiin vaikuttavat merkittävästi myös henkilön yksilölliset ominaisuudet ja esimerkiksi se, missä asennossa törmäys tapahtuu. Tässä artikkelissa käytetyt numeeriset esimerkit ovat viitteellisiä ja koskevat kestävyydeltään työikäistä ihmistä. Yksiselitteistä jakoa pienen ja suuren vammaenergian välillä ei myöskään ole.
Yleisimpiä syntyviä vammoja ovat luunmurtumat, joiden ollessa kyseessä henkilö yleensä hakeutuu kivun vuoksi terveydenhuollon arvioon (vammoista yleisesti ks. artikkeli Iskut ja tärähdykset). Kun vammaenergia on suuri, kehoon kohdistuva isku tai liikkeen nopea muutos voi aiheuttaa vaurioita myös sellaisiin kehon alueisiin, joihin varsinaisia osumia tai iskuja ei ole tullut. Tämä johtuu siitä, että kehon eri kudokset ovat kestävyydeltään erilaisia ja joissakin tilanteissa kudokset (esim. sisäelimet tai suonet) voivat esimerkiksi repeytyä voimakkaissa kiihtyvyyden muutoksissa. Tällainen kiihtyvyyden muutos voi olla esimerkiksi äkkipysähdys kovassa autokolarissa ja painautuminen pehmeää turvatyynyä vasten. Myös korkealta jaloille pudotessa vammaenergia kulkee kehon lävitse, ja äkillinen pysähdys voi näin aiheuttaa esimerkiksi lannenikaman murtuman (kuva 1 ).
Esimerkkejä suurienergiaisesta onnettomuudesta (kuva 2 ):
- Putoaminen useamman metrin korkeudelta (noin > 3 m)
- Kieriminen portaissa useita porrasaskelmia
- Sinkoutuminen ulos autosta tai kanssamatkustajan kuolemaan johtanut auto/onnettomuus
- Auto-onnettomuus, jossa ajoneuvo pyörii tai ajoneuvoon aiheutuu merkittäviä muodonmuutoksia
- Muulla ajoneuvolla törmääminen (moottoripyörä, mopo, mönkijä, vesiskootteri, sähköpotkulauta) merkittävässä vauhdissa (noin > 35 km/h)
- Polkupyöräonnettomuus merkittävässä vauhdissa (noin > 35 km/h)
- Jalankulkijan joutuminen ajoneuvon yliajamaksi tai sinkoutuminen ajoneuvon töytäisystä
- Hevosen selästä putoaminen merkittävässä vauhdissa (esim. laukka ja estehyppy)
- Vartalon joutuminen voimakkaasti puristuksiin
Suurienergiaisen vamman itsehoito
Suurienergiaisen vamman jälkeen on aina tärkeää hakeutua terveydenhuollon arvioon. Harkintaa voidaan kuitenkin käyttää tilanteissa, joissa hyvävointisen potilaan vammaenergian epäillään olleen suuri, mutta vammasta on kulunut aikaa yli vuorokausi ja potilaan toimintakyky on edelleen hyvä. Tällöin voidaan käyttää tarvittaessa kipulääkitystä, ja lievien oireiden ilmetessä hakeutua ammattilaisen arvioon virka-aikana.
Milloin hoitoon?
Kun vamma on ajallisesti uusi ja kyseessä on todennäköisesti suuri vammaenergia, on syytä olla aina yhteydessä terveydenhuoltoon. Vamman yhteydessä tulee herkästi soittaa hätänumeroon 112, mutta mikäli potilas liikkuu, puhuu ja pystyy käyttämään kaikkia raajojaan, voidaan soittaa päivystysapuun numeroon 116117 jatko-ohjeiden saamiseksi. Päihtyneiden potilaiden kohdalla toimintakyvyn arviointi voi olla päihtymistilan vuoksi haastavaa, ja siksi ammattilaisen arvio on perusteltu (esim. kovassa vauhdissa pyörällä kaatunut päihtynyt).
Kirjallisuutta
- Suomen Traumatologiyhdistys: Traumapotilaan hoito.
- Hoppu S, Niemi-Murola L, Handolin L. Simulaatiokoulutus potilasturvallisuuden parantajana - oppia tiimityöstä. Duodecim 2014;130(17):1744–8.
- Julkaisuarkisto Valto: Aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet 2020.
- Punainen Risti: https://rednet.punainenristi.fi/system/files/page/vammamekanismi.pdf