Yleistä

Polvi on monimutkainen anatominen rakenne, ja sen kestävyyden vaatimustaso on suuri koko kehon painon kohdistuessa siihen erilaisissa kuormitustilanteissa. Polven venähdys on hyvin yleinen urheiluvamma, erityisesti vauhdikkaissa lajeissa, joissa keho kääntyy paikallaan olevan jalan varassa (esim. jalkapallo tai laskettelu). Hankalimmat vammat syntyvät juuri kiertoliikkeessä polven ollessa kuormittuneena, jolloin ristisiteet tai nivelkierukat ovat vaarassa vaurioitua. Myös säärtä sisään- tai ulospäin vääntävä voima tai polven vääntyminen yliojennukseen voivat aiheuttaa polveen nivelsidevaurion. Koukistunutta säärtä sisäänpäin kääntävässä vammassa polvilumpio voi mennä pois paikaltaan (kuva ). Polven alueen murtumat käsitellään artikkelissa Alaraajan murtumat ja polvilumpiojänteen vamma artikkelissa Jännevammat.

Kuva

Polven nivelsiteet.

Polven venähdyksestä seuraa yleensä kipua ja turvotusta. Lievän vamman jälkeen voi hyvin seurata tilannetta, aloittaa kuntouttavat harjoitteet ja hakeutua viikon kuluessa ammattilaisen arvioon, jos oire ei ole väistynyt. Huomattava turvotus vamman jälkeen viittaa usein polviniveleen kertyneeseen vereen, joka on merkkinä polven rakenteisiin syntyneestä vauriosta. Jos polvi tuntuu vamman jälkeen epävakaalta, on nivelsidevamma todennäköinen. Mikäli polvessa on jo aiemmin ollut nivelrikkoa, saattaa pienikin virheliike ärsyttää niveltä ja se turpoaa. Tällöin sinne kuitenkin kertyy nivelnestettä eikä verta, eikä rikkoontuneita rakenteita todennäköisesti ole. Tällainen tilanne rauhoittuu yleensä noin viikossa.

Polvinivelen vamma voi lisätä myöhemmällä iällä kehittyvän polven nivelrikon riskiä 5–10-kertaisesti.

Polven seudun murtuma voi syntyä polveen kohdistuneen suoran iskun (polvilumpio) tai vääntymisen seurauksena. Ikä ja osteoporoosi lisäävät murtuman todennäköisyyttä, ja se on siksi yleisempi iäkkäillä. Nuoremmilla ihmisillä nivelsidevamma on murtumaa yleisempi vääntövammoissa.

Milloin hoitoon?

Äkillisten vammojen yhteydessä on syytä hakeutua päivystykselliseen arvioon, jos vamman jälkeen polvikipu estää painon varaamisen jalalle, polvessa on selvä virheasento, polvi ei tunnu tukevalta tai siinä on huomattava ja voimakkaan kivulias turvotus tai mikäli paikaltaan pois mennyttä polvilumpiota ei saada takaisin paikalleen.

Polven lievemmän vääntymisen, venähdyksen tai suoran iskun vuoksi on yleensä syytä hakeutua viikon sisällä tutkittavaksi, mikäli ilmaantuu polven turvotusta, lukkoutumista, pettämistä tai kovaa kipua. Diagnostiset tutkimukset ja hoito määräytyvät vamman luonteen mukaisesti.

Nivelsidevammat

Polvea tukeviin nivelsiteisiin eli ligamentteihin kuuluvat polvea sivusuunnassa tukevat sivusiteet sekä polvea etu- ja takasuunnassa tukevat ristisiteet. Nivelsiteiden vaurion seurauksena polveen ilmaantuu alkuvaiheessa turvotusta ja kipua. Varsinkin turvotuksen laskettua polvi voi tuntua epävarmalta, ja se tuntuu pettävän liikkeessä. Painon varaaminen jalalle kuitenkin yleensä onnistuu. Tällaisten vaurioiden vuoksi on syytä käydä tarkistuttamassa polvi ammattilaisella viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Polven nivelsidevamman hoito riippuu muun muassa vamman laajuudesta, potilaan fyysisen toimintakyvyn vaatimustasosta sekä käytettävissä olevasta tutkitusta tiedosta liittyen eri hoitomenetelmiin. Polvea sivusuunnassa tukevien nivelsiteiden repeäminen niin, että polvi antaa selvästi sivusuunnassa periksi, merkitsee yleensä sitä, että kyseessä on muidenkin siteiden vaurio, ja tilanne vaatii kiireellisen ortopedin arvion leikkaushoidon tarpeesta. Osa nivelsidevaurioista voidaan hoitaa tukilaitteen (ortoosi) ja fysioterapeuttisen harjoittelun avulla. Osa vammoista, jotka jättävät epävakautta polveen vielä kuntoutusjakson jälkeen edellyttävät uutta ortopedin arviota.

Nivelkierukan vammat

Polven nivelkierukan (kuva ) vamma syntyy tyypillisesti polven kiertoliikkeessä polven ollessa kuormitettuna. Asennosta riippuen sisempi tai ulompi nivelkierukka joutuu tällöin voimakkaan puristuksen ja vedon kohteeksi ja siihen syntyy repeämä. Mikäli taustalla on vanha polvivamma tai polven nivelrikko, kierukan repeämiä saattaa tapahtua hyvin pienessäkin kiertoliikkeessä. Tavallisimpien kierukkavammojen aiheuttamat oireet ovat kipu nivelraossa, turvotus, napsuminen, ohimenevä lukkiutuminen ja rutina polvea liikuteltaessa. Painon varaaminen jalalle kuitenkin yleensä onnistuu. Yleisimmät kierukkavammat hoituvat yleensä kipulääkkeellä ja fysioterapeuttisella harjoittelulla. Joskus kierukan reuna voi kääntyä tai sen kappale voi jäädä nivelrakoon ja aiheuttaa mekaanisen lukko-oireen, joka estää polvea suoristumasta. Tällöin jalalla ei kannata yrittää kävellä ja päivystysarvioon on hyvä hakeutua seuraavana aamuna.

Epäselvissä tilanteissa potilas lähetetään ortopedin arvioon. Aiemmin hyvin yleistä polven tähystystutkimusta ei kierukkavammojen selvittelyssä enää rutiininomaisesti käytetä. Jatkoselvittelynä ortopedi pyytää tarvittaessa magneettikuvauksen ja toisinaan myös tähystystutkimus saattaa olla tarpeellinen. Kierukkavammat eivät näy tavallisessa röntgenkuvassa.

Kuva

Polven ulkokierukan repeämä. Oikea polvi edestä ja sääriluun nivelpinta ylhäältä katsoen. Nivelkierukat on merkitty punaisella. Ulkokierukassa on repeämä. Lisää tietoa polvivammoista: ks. artikkeli Polvivammat.

Polvilumpion sijoiltaanmeno

Polvilumpio voi mennä sijoiltaan ilman, että polven muut rakenteet olennaisesti vaurioituvat. Tyypillinen vammamekanismi on polven vääntyminen sisäänpäin nivelen ollessa koukistuneena. Tällöin polvilumpio luiskahtaa paikaltaan ulospäin. Samalla syntyy repeämä lumpion sisäsyrjällä olevaan kalvoon ja toisinaan myös polvilumpion ja reisiluun väliseen sisempään nivelsiteeseen.

Lumpio voi mennä itsestään paikoilleen polvea suoristettaessa. Sijoiltaan menneen polvilumpion voi laittaa paikalleen ojentamalla polven suoraksi, ottamalla kiinni polvilumpiosta ja kääntämällä sen omalle paikalleen. Mikäli paikalleen asetus ei onnistu tai kipu on liian voimakas, on syytä soittaa hätänumeroon 112 tai toimittaa potilas päivystykselliseen arvioon. Polvilumpion sijoiltaanmenon jälkeen polvi yleensä turpoaa niveleen kertyvän nesteen vuoksi ja lumpion sisäsyrjällä tuntuu kipua.

Polvilumpion sijoiltaanmeno paranee yleensä hyvin. Lumpion paikallaan pitämiseksi on tarpeen käyttää lyhytaikaisesti tukea ja reiden lihasten aktiiviset harjoitukset on hyvä aloittaa heti. Toistuva polvilumpion sijoiltaanmeno aktiivisesta lihaskuntoharjoittelusta huolimatta edellyttää ortopedin arviota. Mikäli polvilumpion sijoiltaanmeno on tapahtunut voimakkaalla energialla aktiiviurheilijalle, on syytä jo viikon kuluessa konsultoida ortopedia, mikäli oireet kuten turvotus, ovat voimakkaat.

Muut polven alueen vammat

Henkilön kaatuminen polvilleen siten, että polvi koukistuu ääriasentoon, voi toisinaan aiheuttaa polvilumpion ja sääriluun tai polvilumpion ja reisiluun välisen jänteen katkeamisen. Tämä vamma pystytään tunnistamaan siitä, että potilas ei pysty nostamaan jalkaa suorana alustastaan ja kävely on huteraa. Sääriluun nivelpinnan murtumaa epäillään, kun polven vääntövamman jälkeen painon varaaminen jalalle on mahdotonta huolimatta kipulääkkeestä. Vakava ja harvinainen koko polvinivelen sijoiltaanmeno syntyy yleensä suuremman vammaenergian seurauksena ja aiheuttaa erittäin voimakkaan kivun. Se vaatii ensihoidon apua ja päivystyksellistä erikoissairaanhoitoa välittömästi.

Kirjallisuutta

  1. Yli 16-vuotiaiden polven vääntövammojen hoitolinjat. Hoitoketjut. Vammapotilaiden hoidon yhdenmukaistaminen HUS-alueella -työryhmä. Viimeisin muutos 23.3.2023.
  2. Ristiniemi J. Polven vammat. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Viimeisin muutos 3.6.2022.
  3. Nikku R. Polvilumpion sijoiltaanmeno. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 29.12.2020.
  4. Sandelin J. Nivelkierukan repeämä. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 30.11.2018.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00772