Selkäkivun syyt

Selän kivut esiintyvät yleisimmin paikallisesti alaselän alueella, mutta säteilevät usein myös alaraajoihin. Lähes jokainen kokee elämänsä aikana selkäkipuja, ja monilla selkäkipujaksot toistuvat vaihtelevalla tiheydellä. Useammalla kuin joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on viimeksi kuluneen kuukauden aikana esiintynyt alaselän kipua, ja joka kymmenes on tämän vuoksi ollut viimeisen vuoden sisällä lääkärin hoidossa.

Selän kipeytymiseen vaikuttavat monet tekijät, ja sitä ilmenee usein monenlaisten elämään liittyvien fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti kuormittavien tapahtumien tai muutosten yhteydessä.

Raskas fyysinen kuormitus, mutta toisaalta myös liikunnan vähäisyys lisäävät alaselkäkipujen todennäköisyyttä. Myös lihavuus, tupakointi ja uniongelmat lisäävät selkäkipujen ilmaantumisen riskiä.

Ihmisen selkä on rakenteena vahva ja kestävä. Selkä pystyy sopeutumaan siltä vaadittavaan rasitukseen, kun sitä totutetaan vähitellen. Vaikka selkä joskus kipeytyykin, se ei mene helposti ”rikki”. Selkä ei myöskään kulu käytössä, vaan liike on elinehto sen hyvinvoinnille.

Useimmiten selkäkipujen syytä ei voida täsmällisesti osoittaa, eikä kipujen alku ole aina yhdistettävissä johonkin tiettyyn tapahtumaan, vaan kivut voivat alkaa myös vähitellen.

Välilevytyrä tarkoittaa nikamien välisen välilevyn sisällön työntymistä selkäydinkanavaan tai hermojuuriaukkoon, jolloin se aiheuttaa hermoja ärsyttämällä usein alaraajoihin säteilevää kipua ja mahdollisesti puutumista ja lihasten heikkoutta.

Selkäydinkanavan ahtauma johtuu selän rakenteissaden ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista. Tyypillisiä ensioireita ovat kävellessä ilmaantuva alaraajojen kipu, puutuminen tai voimattomuus (tai näiden yhdistelmä) yli 50-vuotiailla.

Huomattavasti edellisiä harvinaisempia selkäkivun syitä koko selän alueella ovat nikamien tulehdukset ja kasvaimet sekä selkärankareuma. Nämä sairaudet voivat aiheuttaa monenlaisia muita oireita selkäkivun lisäksi. Myös sisäelinperäisistä vaivoista voi aiheutua kipua keski- tai alaselkään.

Rintakehän alueen kipujen mahdollisina aiheuttajina on huomioitava sydän- ja keuhkoperäiset syyt (ks. Rintakipu).

Selkäkivun itsehoito ja oirearvio

Vaikka selkäkivun syytä ei voitaisi täsmällisesti osoittaa, eli puhutaan niin kutsutusta epäspesifisestä selkäkivusta, voidaan selkäkipua kuitenkin hoitaa.

Tavallisen äkillisen selkäkivun, jossa kipu ei säteile alaraajaan, ensisijaiset hoitokeinot ovat lääkkeettömiä. Tarvittaessa voidaan hyödyntää tulehduskipulääkettä, parasetamolia, tai näiden yhdistelmää, kuitenkin muut sairaudet ja niihin käytössä oleva lääkitys huomioon ottaen. Tila paranee pääsääntöisesti itsestään, eikä vuodelepoa suositella. Sen sijaan on hyvä jatkaa tavanomaisia askareita kohtuullisesta kivusta huolimatta. Kohtuullinen kipu liikunnan aikana tai sen jälkeen ei siis tarkoita sitä, että selkä vaurioituisi. Useimpia harrastuksia ei tarvitse jättää kokonaan pois selkäkipujen takia, mutta rankempaa liikuntaa voi olla tarpeen keventää hetkeksi. Joissakin työtehtävissä lyhyt sairauspoissaolo voi olla tarpeen, mutta useimmiten työssä jatkaminen on mahdollista työtä muokkaamalla ja se edistää toipumista.

Selkää voi hetkittäin rentouttaa mukavilta tuntuvissa asennoissa. Myös lämpöpakkaus voi auttaa selän rentouttamisessa. Kun selkää rentouttaa, kannattaa varmistaa, että hengitys kulkee rauhallisesti ja selkä pääsee rennoksi alustaa vasten.

Katso myös fysioterapeutin ohjausvideot:

• Alaselän lepoasennot 1
• Alaselän lepoasennot 2
• Alaselän lepoasennot 3

Voit tehdä Omaolo-palvelussa oirearvion, jos sinulla on pitkittynyttä, tavallisesta poikkeavaa tai raajaan säteilevää kipua alaselässä. Kysely auttaa sinua arvioimaan, milloin ja millaiseen hoitoon sinun tulee hakeutua sekä miten voit hoitaa oirettasi itse.

Selkäkivun uusiutumisen ennaltaehkäisyssä ja pitkäaikaisen selkäkivun hoidossa on hyötyä harjoittelusta.

Milloin hoitoon?

Hoitoon tulee hakeutua välittömästi, jos selkäkipuun liittyy jokin seuraavista oireista:

• Virtsaaminen ei onnistu tai uloste karkaa.
• Kyseessä on sietämätön kiputila (joka ei hellitä missään asennossa) ja/tai jonkin lihasryhmän tuore paheneva heikkous.
• Alaselkäkivun yhteydessä esiintyy kovaa vatsakipua.
• Alaselkäkipu on seurausta suurienergiaisesta vammasta.

Päivystysvastaanotolle on hakeuduttava viimeistään seuraavana aamuna, jos selkäkipuun liittyy jokin seuraavista oireista:

• Alaraajoihin kehittyy lisääntyvää heikkoutta, tunnottomuutta tai puutumista.
• Yleisvointi heikkenee tai kipu pahenee tasaisesti
• Selkäkipuun liittyy kuumetta.

Lähipäivinä on syytä hakeutua hoitoon, jos kipuun liittyy toiminta- tai työkykyä heikentäviä alaraajoihin säteileviä oireita, lievää kuumeilua tai yleiskunnon huononemista. Samoin hoitoon on syytä hakeutua, jos voimakas selkäkipu ei lievity lääkityksellä levossa.

Ellei tutkimuksessa todeta muuta hoitoa vaativaa sairautta, selkäkivun hoitona ovat pääsääntöisesti edellä mainitut lääkkeettömät kivunhoitokeinot, kipulääkitys sekä pyrkimys jatkaa päivittäisiä toimintoja tai palata niihin mahdollisimman pian.

Selkäkivun pitkittyessä useamman viikon mittaiseksi ilman merkkejä helpottumisesta on syytä hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen (kuten fysioterapeutin) vastaanotolle, jotta voidaan selvittää mahdolliset kivun pitkittymiseen vaikuttavat tekijät ja kuntoutuksen tarve. Kuntoutumisessa ja toimintakyvyn palauttamisessa potilaan oma aktiivisuus on keskeisessä osassa.

Äkillisten selkäkipujen tutkimisessa, ellei kyseessä ole tapaturma, ei yleensä ole hyötyä röntgen- tai magneettitutkimuksista. Lue selkäkivusta ja kuvantamistutkimustarpeesta tarkemmin Alaselkäkivun oppaasta ja Duodecim Omahoidon verkkokurssista.

Selän yläosan ja lapaluun seudun lihaskipuihin pätevät paljolti samat ohjeet kuin alaselkäkipujen hoidossa. Jos kipu ei ala helpottua muutamassa päivässä, on syytä hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen, kuten fysioterapeutin, vastaanotolle.

Selkäkivun ehkäisy

Selkäkivut uusiutuvat herkästi, eikä se tarkoita, että kyse on vakavasta selkäkivun syystä. Alaselkäkipujen uusiutumisen ennalta ehkäisemiseksi kannattaa harrastaa itselleen mieluisaa kuntoliikuntaa sekä välttää tupakointia ja ylipainoa. Omasta hyvinvoinnista kannattaa siis huolehtia kokonaisvaltaisesti, myös unen, terveellisen painon ja mielen hyvinvoinnin osalta.