Kynsivallitulehduksen syyt

Märkäinen, äkillinen kynsivallitulehdus (paronychia) on usein seurausta haavasta, palovammasta, sivukynsivalliin tunkeutuvasta kynnestä (kuva ) tai muusta kynsivallin vammautumisesta. Aiheuttaja on useimmiten ihoinfektioita aiheuttava bakteeri Staphylococcus aureus.

Krooninen eli pitkittynyt kynsivallitulehdus voi syntyä hiljalleen märässä työssä tai ihosairauden, esimerkiksi ekseeman (kuva ) tai psoriaasin seurauksena. Kroonisen tulehduksen syy on usein monitekijäinen. Märkätyöstä aiheutuvassa kynsivallitulehduksessa on usein mukana Candida albicans -hiiva ja Staphylococcus aureus -bakteeri.

Henkilöillä, joilla on huono verenkierto käsissä ja jaloissa, kynsivallit voivat tulehtua talvella ilman muita altistavia tekijöitä (kuva ).

Herpes simplex -virus voi joskus olla syynä samassa sormessa tai varpaassa toistuvaan kynsivallitulehdukseen, johon liittyy myös kirvelyä, särkyä, pieniä nesterakkuloita ja joskus harvoin imusuonitulehdus.

Aina kynsivallitulehdukseen ei löydy altistavaa syytä.

Kynsivallitulehduksen oireet

Äkillisessä kynsivallitulehduksessa kynsivalli punoittaa ja on turvoksissa, ja sen alta voi valua märkää. Sormi tai varvas voi särkeä ja kuumottaa.

Pitkittyneessä eli kroonisessa kynsivallitulehduksessa kynsinauha puuttuu ja kynsivalli voi lievästi punoittaa ja hilseillä. Märkää ei juuri valu pitkittyneessä muodossa. Kynsi kärsii ja siihen voi tulla poikittaisia vakoja ja kuoppia. Kynsivalli turpoaa ja voi irrota kynnestä (ks. kuva ). Krooninen kynsivallitulehdus voi aiheuttaa kynnen kasvun pysähtymisen ja kynsilevy voi myös osittain irrota.

Huonosta verenkierrosta ja kylmyydestä johtuva kynsivallitulehdus muistuttaa muuta kroonista kynsivallitulehdusta. Joskus mukana voi olla selviä kylmänkyhmyjäkin (kuva ).

Kynsivallitulehduksen toteaminen

Diagnoosi on helppo tehdä katsomalla, eikä bakteeri- tai hiivaviljelyä yleensä tarvita. Tulehduksen aiheuttaneen syyn selvittäminen saattaa edellyttää lisätutkimuksia.

Kynsivallitulehduksen itsehoito

Äkillinen, lievä kynsivallitulehdus, johon ei liity märkäistä eritettä voi hoitua päivittäisellä kylvettelyllä. Tulehtunutta sormea tai varvasta kylvetetään 2–3 kertaa päivässä 10–15 minuuttia kerrallaan (esim. antiseptinen saippua tai pesuneste tai pelkkä lämmin vesi). Kylvettelyn lisäksi paikallisesti tulehtuneeseen kohtaan laitetaan antimikrobista voidetta (basitrasiini-neomysiini-yhdistelmävoide), jota saa apteekista ilman reseptiä.

Kroonisen kynsivallitulehduksen tärkein hoitokeino on märkyydeltä, mekaaniselta hankaukselta ja likaantumiselta suojautuminen työhön sopivilla suojakäsineillä ja tarvittaessa aluskäsineillä.

Milloin hoitoon?

Jos äkillinen kynsivallitulehdus on kivulias ja siihen liittyy märkäistä eritettä kynsivallin alta tai itsehoito ei rauhoita oireita viikossa, on syytä ottaa yhteys lääkäriin lähipäivien aikana.

Krooninen kynsivallitulehdus on monitekijäinen ja hoito suunnitellaan aiheuttajan mukaan. Lääkäriin on syytä ottaa yhteys lähipäivien aikana.

Kynsivallitulehduksen hoito

Äkilliseen kynsivallitulehdukseen liittyvä märkäpaise avataan paikallispuudutuksessa. Paiseen avaamisen jälkeen sormea/varvasta kylvetellään 2–3 kertaa päivässä muutaman päivän ajan 10–15 minuuttia kerrallaan (esim. antiseptinen saippua tai pesuneste tai pelkkä lämmin vesi). Vaikeammissa tapauksissa suun kautta otettava antibioottihoito 7–10 päivän ajan voi olla tarpeen.

Kroonisen kynsivallitulehduksen hoito valitaan aiheuttajasta riippuen. Hoitoaika on tavallisesti kuukausia. Työperäisessä taudissa sairausloma saattaa olla tarpeen.

Kynsivallitulehdukseen liittyvä sisäänkasvanut varpaankynsi voi vaatia lääkärin paikallispuudutuksessa tekemän kynnen reunan leikkauksen.

Kynsivallitulehduksen ehkäisy

Kynsiin kohdistuvia traumoja ja vammoja pyritään välttämään.

Kynnet, sormet ja varpaat pyritään suojaamaan kosteudelta ja hautumiselta.

Kynsien pureskelua ja sormien imeskelyä on syytä välttää.

Sisäänkasvaneen varpaankynnen ehkäisyssä tärkeää on riittävän väljien jalkineiden käyttäminen. On myös tärkeää, että jalat eivät haudu pitkiä aikoja kosteassa ja että varpaita kylvetetään hiertäneiden tilanteiden, esimerkiksi peliharjoitusten, jälkeen. Kynnet jätetään leikattaessa riittävän pitkiksi, eikä kynnen kulmaa tule pyöristää.

Jalkojen ja käsien jäähtyminen estyy parhaiten lämpimällä vaatetuksella. Sormien iho suojataan toistuvalta kastumiselta, mekaaniselta hankaukselta ja likaantumiselta sopivilla suojakäsineillä ja tarvittaessa aluskäsineillä.