Väsymys on hyvin yleinen oire, ja sen taustalla voi olla monenlaisia syitä, välillä useita samanaikaisesti. Väsymys voi tuntua fyysisenä oireena, jolloin aloitettuja toimia voi olla vaikea viedä väsymyksen vuoksi loppuun. Väsymys voi ilmetä myös energian puutteena, aloitekyvyttömyytenä ja henkisenä uupumuksena. Väsymykseen voi liittyä muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Väsymyksen syitä pohdittaessa on tärkeää huomioida väsymyksen kesto, liittyykö väsymykseen samanaikaisia muita oireita sekä väsymystä pahentavat ja lievittävät tekijät (esim. pahentaako fyysinen rasitus väsymystä, auttaako lepo).
Väsymyksen syitä
Yleisimmin väsymykseen löytyy syy elintavoista tai elämäntilanteesta. Väsymyksen taustalla voivat olla liian lyhyet yöunet, uniongelmat, liikunnan puute, runsas alkoholin tai muiden päihteiden käyttö, ylenmääräinen rasittuneisuus (ks. Elämäntilanteeseen liittyvät reaktiiviset häiriöt), pitkään jatkunut stressi tai työuupumus.
Huono fyysinen kunto voi aiheuttaa väsymystä. Yleiskunnon huononemista on käsitelty artikkelissa Huonokuntoisuus. Yleisin syy huonoon kuntoon on säännöllisen liikunnan puute.
Väsymys voi myös olla oire sairaudesta, joka vaatii tutkimuksia ja hoitoa.
Väsymyksen taustalta voi löytyä tutkimuksissa uniapnea, anemia, kilpirauhasen vajaatoiminta, alkava diabetes tai joskus syöpäsairaus. Usein tapauksissa, joissa väsymysoire johtuu sairaudesta, esiintyy myös muita poikkeavia oireita. Väsymys voi liittyä yhtenä oireena myös muun muassa sydänsairauksiin, keuhkosairauksiin, suolistosairauksiin, neurologisiin sairauksiin ja autoimmuunitauteihin.
Monet pitkään kestävät tulehdussairaudet esimerkiksi borrelioosi, mononukleoosi, HIV ja C-hepatiitti, voivat yhtenä oireena aiheuttaa väsymystä. Lyhytaikainenkin tulehdussairaus, esimerkiksi keuhkokuume tai Covid-19 infektio, voivat jättää jälkeensä usean viikon kestävän väsymyksen itse tulehduksen jo parannuttua.
Krooninen väsymysoireyhtymä on tila, jossa väsymys on suorituskyvyn heikkenemisen ja rasitusuupumuksen lisäksi keskeinen oire.
Fibromyalgiaan liittyy usein laaja-alaisten kipujen lisäksi oireina uupumus ja väsymys.
Erilaisten psyykkisten sairauksien oireena voi olla poikkeuksellinen väsymys. Tavallista tämä on varsinkin masennuksen yhteydessä, mutta myös esimerkiksi ahdistuneisuuteen voi liittyä väsymystä.
Myös lääkkeet voivat aiheuttaa väsymystä ja alentaa päiväaikaista vireystasoa. Monet psykiatristen ja neurologisten sairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet, jotkin allergialääkkeet sekä unilääkkeet ja opioidipohjaiset kipulääkkeet voivat väsyttää. Väsymysoiretta tarkemmin selviteltäessä onkin tärkeää huomioida myös käytössä oleva lääkitys, ja tarvittaessa siitä on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa.
Itsehoito
Useimmiten väsymyksen tärkein hoito on varata riittävästi aikaa rauhallisille yöunille. Säännöllinen ruokarytmi, fyysistä kuntoa ylläpitävä säännöllinen liikunta ja omaa hyvinvointia ylläpitävien tekijöiden huomioiminen arjessa on tärkeää. Mikäli tunnistaa väsymyksen taustalla jonkin tietyn kuormittavan tekijän esimerkiksi elämäntilanteeseen liittyen, kannattaa tähän pyrkiä vaikuttamaan, mikäli se on mahdollista.
Lisätietoa terveellisten elintapojen tueksi
Milloin hoitoon?
Tutkimuksiin ja tarvittaessa hoitoon on syytä hakeutua, jos
- väsymys on kehittynyt ilman ilmeistä elintapoihin liittyvää syytä
- väsymyksen lisäksi esiintyy muita oireita, esimerkiksi painon muutos, lämpöilyä, vatsaoireita, lihasheikkoutta, hengenahdistusta tai poikkeavia kipuja
- väsymys jatkuu säännöllisistä, riittävistä yöunista huolimatta
- väsymykseen liittyy pitkäaikaista alakuloisuutta, ahdistuneisuutta tai muita psyykkisiä oireita tai
- esiintyy päiväaikaista nukahtelua
Myös pitkäaikainen, useita kuukausia kestänyt väsymystila ilman muita oireita edellyttää tutkimuksia syyn selvittämiseksi.
Kirjallisuutta
- Väsymysoire. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 27.12.2022.