Trikotillomanian oireet
Useimmiten hiusten tai ihokarvojen nyppiminen kohdistuu hiuksiin, kulmakarvoihin tai silmäripsiin, mutta se voi kohdistua mihin tahansa ihon karvoihin. Nyppiminen tapahtuu yksin ollessa joko hetkittäin pitkin päivää tai jopa tunteja kestävissä ajoittaisissa jaksoissa. Joillakin on myös pakonomainen halu nyppiä toisten ihmisten ja eläinten karvoja tai esimerkiksi mattojen nukkia.
Yleensä karvojen nyppiminen pyritään salaamaan tai kieltämään, vaikka se olisi johtanut huomattavaankin hiusten, silmäripsien tai karvojen lähtöön. Jotkut trikotillomaniasta kärsivät henkilöt leikkivät repimillään ihokarvoilla tai hierovat niitä huuliinsa tai kasvoihinsa.
Satunnainen hiusten tai ihokarvojen nyppiminen on suhteellisen tavallista lapsuudessa. Jatkuvampaa ja kiusallisempaa trikotillomaniaa ilmenee 1–3 %:lla, ja se alkaa useimmiten nuorena lapsena tai varhaismurrosiässä. Osalla pakonomainen karvojen nyppiminen kestää voimakkuudeltaan vaihdellen ja usein jaksoittain vuosikymmeniä. Trikotillomania on selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä. Stressi lisää pakonomaista nyppimistä, ja aikuisiässä se on usein laukaisevana tekijänä uudessa nyppimisjaksossa.
Trikotillomanian syytä ei tunneta. Se ilmenee useimmiten nuorilla 11–13-vuotiailla lapsilla, mutta jatkuu usein vaihtelevassa määrin koko elämän. Alle 5-vuotiailla lapsilla voi ilmetä karvojen nyppimistä, mutta tällöin se on yleensä lievää ja ohimenevää.
Trikotillomaniaa esiintyy siitä kärsivien henkilöiden lähisukulaisilla keskimääräistä enemmän, mikä viittaa perinnöllisten tekijöiden osuuteen häiriön synnyssä.
Pakonomainen karvojen nyppiminen korostuu stressin tai erilaisten negatiivisten tunteiden (esim. ahdistuneisuus, pettymykset, väsymys, yksinäisyyden tunne) yhteydessä. Karvojen nyppiminen lievittää näitä tunteita, rentouttaa ja tuottaa mielihyvää.
Trikotillomaniaan liittyy usein myös kynsien pureskelua tai ihon raapimista. Monilla trikotillomaniasta kärsivillä ilmenee samanaikaisesti masennustiloja, ahdistuneisuushäiriöitä, pakko-oireista häiriötä tai syömishäiriöitä.
Trikotillomanian itsehoito ja hoito
Trikotillomanian oireet korostuvat eri syistä johtuvan stressin tuloksena. Tämän vuoksi kaikki jokapäiväistä stressiä vähentävät seikat ja itsehoidolliset rentoutusmenetelmät voivat lievittää pakonomaista karvojen nyppimistä.
Hankalasta ja itsepäisestä karvojen nyppimishäiriöstä kärsivän on viisasta aina kääntyä lähiviikkojen tai -kuukausien kuluessa joko ihotautilääkärin tai psykiatrin puoleen. Alttiutta tahdosta riippumattomaan ja pakonomaiseen karvojen nyppimiseen voidaan lievittää serotoninergisillä lääkkeillä tai joskus uuden polven antipsykooteilla kuten olantsapiinilla pienin annoksin. Jotkut ongelmasta kärsivät voivat hyötyä suurestikin kognitiivisesta psykoterapiasta, käyttäytymisterapiasta tai hypnoosista.
Kirjallisuutta
- Huttunen M, Socada L. Psyykenlääkkeet ja niiden käyttö. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2017.
- Lönnqvist J. Käytös- ja hillitsemishäiriöt > Karvojen nyppimishäiriö. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. 12. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2017: s. 467.
