Palmoplantaarinen pustuloosi (pustulosis palmoplantaris, PPP) on krooninen, aaltomaisesti oireileva ihotauti, jonka oireena ovat kämmenien ja jalkapohjien sameat märkärakkulat. PPP:tä esiintyy eniten tupakoivilla naisilla. Tauti kestää tyypillisesti vuosikymmeniä, ja oireiden vaikeusaste ja laajuus vaihtelevat.

Palmoplantaarinen pustuloosi kuuluu samaan tautikirjoon kuin psoriaasi, ja usein se luokitellaankin psoriaasin alatyypiksi. Tautiin liittyy ilmeisesti jonkin verran perinnöllistä taipumusta. Tupakointi on tärkein PPP:lle altistava ja sitä pahentava tekijä, ja valtaosa siihen sairastuneista joko tupakoi tai on hiljan tupakoinut. Myös infektiot, kuten nielu- tai hammasperäinen tulehdus, tai kosketusallergia metallille, esimerkiksi nikkelille, voivat pahentaa tautia.

Merkittävällä osalla on PPP:n ohella niveloireita, metabolinen oireyhtymä tai kilpirauhasen toimintahäiriö. Muun muassa nivelreuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa käytettävät biologiset TNF-alfan estäjälääkkeet voivat joskus laukaista PPP:n.

Palmoplantaarisen pustuloosin oireet

Kämmeniin, jalkapohjiin tai molempiin ilmaantuu puuskittain sameanvalkoisia tai kellertäviä märkärakkuloita, joiden läpimitta on muutama millimetri (kuvat  ja  ). Rakkulat muuttuvat parissa viikossa ruskeiksi ja ympäröivä iho punoittaa ja hilseilee. Kutinaa ei yleensä esiinny, mutta voimakasoireisessa taudissa etenkin jalkapohjiin kehittyy kipeitä halkeamia. Ihottuma haittaa käsien käyttöä ja kävelyä ja voi myös aiheuttaa työkyvyttömyyttä.

PPP:ssä iho-oireita ei ole kämmenien ja jalkapohjien ulkopuolella.

Kuva

Pustulosis palmoplantaris kämmensyrjässä. Pustulosis palmoplantaris on krooninen, märkärakkuloita tekevä kämmenien ja jalkapohjien ihotauti. Sitä esiintyy eniten tupakoivilla naisilla.

Kuva

Jalkapohjan pustulosis palmoplantaris. Pustulosis palmoplantaris (PPP) tekee sameita märkärakkuloita (pustuloita) jalkapohjiin ja kämmeniin. Taudin syytä ei tiedetä, mutta suurin osa potilaista tupakoi.

Palmoplantaariseen pustuloosiin liittyy noin puolella kynsioireita, kuten onykolyysiä (kynnen irtoamista kärjestä) tai pieniä kuoppia kynsilevyssä (ks. Kynsimuutokset). Osalla on myös nivelkipuja.

Palmoplantaarisen pustuloosin toteaminen

Diagnoosi tehdään taudinkuvan perusteella. Koepalaa ei yleensä tarvita, ja bakteeriviljelyssä kasvaa vain ihon normaalikasvustoon kuuluvia bakteereita. PPP voi joskus näyttää silsalta, mutta sieniviljelyssä ei todeta silsasieniä tai muita taudinaiheuttajia. Jos ihomuutoksia on kämmenien ja jalkapohjien ulkopuolella, tauti on todennäköisesti märkärakkulainen psoriaasi.

Palmoplantaarisen pustuloosin itsehoito

Tupakoinnin lopettaminen on tärkeä hoitokeino.

Käsien ja jalkojen kylvettely ja vaseliini tai rasvaiset perusvoiteet kylvyn jälkeen auttavat jonkin verran.

Milloin lääkäriin?

Kaikki märkärakkulaiset kämmen- ja jalkapohjaihottumat kuuluvat lääkärin diagnosoitaviin tauteihin.

PPP on krooninen tauti, ja hoidon tavoite onkin oireiden vähentäminen ja toimintakyvyn säilyttäminen.

PPP:n hoitona käytetään vahvoja kortisonivoiteita ja joskus ultraviolettivalohoitoa (kuten PUVA-hoito). Usein tarvitaan myös sisäisiä lääkehoitoja (mm. asitretiini, metotreksaatti ja siklosporiini). Uusista psoriaasilääkkeistä, kuten biologisista pistettävistä lääkkeistä, on joskus apua vaikean PPP:n hoidossa.

Palmoplantaarisen pustuloosin ehkäisy

Koska taudin perussyytä ei tunneta, sen puhkeamista ei voida ehkäistä muuten kuin välttämällä tupakointia.

Kirjallisuutta

  1. Obeid G, ym. Interventions for chronic palmoplantar pustulosis. Cochrane Database Syst Rev 2020;1(1):CD011628.
  2. Misiak–Galazka M, ym. Palmoplantar Pustulosis: Recent Advances in Etiopathogenesis and Emerging Treatments. Am Journal of Clin Dermatol 2020;21:355–70.