Noin 10–15 %:lla lapsista esiintyy toistuvia vatsakipuja, jotka määritelmän mukaisesti ovat jatkuneet yli kolmen kuukauden ajan ja häiritsevät lapsen elämää. Niitä ilmenee yleisimmin 6–12-vuotiailla lapsilla. Vaikka vatsakipuihin liittyy runsaasti sairastavuutta, kipujen taustalta löytyy vain harvoin vakavia sairauksia. Perusteellisissakin tutkimuksissa noin puolet lapsista jää vaille diagnoosia.

Toiminnalliset vatsavaivat lapsella

Useimmiten kyse on toiminnallisesta vatsavaivasta, jotka ovat erityisesti leikki- ja kouluikäisten ongelma. Oireita sanotaan toiminnallisiksi silloin, kun niiden aiheuttajaksi ei kyetä osoittamaan rakenteellista tai biokemiallista poikkeavuutta. Tyypillistä on, että vatsakipu toistuu luonteeltaan samanlaisena ja ilmenee useimmiten 1–3 kertaa viikossa. Kivun voimakkuus vaihtelee lievästä melko voimakkaaseen, ja tavallisimmin se paikallistuu navan seutuun. Usein lapsi saattaa vain sanoa, että vatsa on kipeä, ilman muita oireita. Syöminen ei yleensä pahenna eikä helpota kipua. Vatsaoireilu voi joskus liittyä jännittämiseen – tiedostettuun tai tiedostamattomaan. Kipua voi esiintyä esimerkiksi kouluun lähtiessä tai joihinkin muihin jännittäviin asioihin liittyneenä. Vatsakivun lisäksi lapsella voi olla löysiä ulosteita ja ripulia. Vatsakipuun voi liittyä pahoinvointia.

Ummetus on myös toiminnallinen vaiva, joka voi aiheuttaa vatsakipua. Joskus kipu on niin voimakasta, että tilanteen varmistaminen vaarattomaksi edellyttää lääkärikäyntiä ja harvoin sairaalaseurantaakin. Ummetuksen aiheuttama kipu laukeaa ulostamisen jälkeen. Tilanteen hoitamiseksi voidaan tarvita peräruiskeita. Hoidon perusta jatkossa on ruokavalio, joka sisältää riittävästi kuituja ja nesteitä, joilla suolen massa pysyy pehmeämpänä ja sen liikkuminen suolistossa on sujuvaa eikä ulostaminen satu. Pitkäkestoinen ummetus edellyttää yhtä pitkää hoitoa, johon kuuluu kuitupitoinen ruokavalio, riittävä nesteen saanti ja liikunta, säännöllinen ulostusrytmi ja yleensä makrogolivalmisteet (itsehoitovalmiste).

Toiminnallisten vatsavaivojen syynä ei ole hoitoa vaativa vika suolistossa, eikä niitä voida lääkkeillä parantaa. Lasten kipukynnys vaihtelee. Yleensä on kuitenkin hyvä hakeutua hoitoon omalle terveysasemalle, jolloin muut vatsavaivojen syyt suljetaan pois. Tieto siitä, että vaivan taustalla ei ole mitään vakavaa, riittää usein vähentämään vaivoja. Toiminnallisia vatsavaivoja ei kuitenkaan pidä aliarvioida, ne ovat todellisia kipuja.

Muut pitkittyneen vatsakivun syyt lapsella

Toiminnallisen vatsavaivan ohella tärkeä vatsavaivojen aiheuttaja on maitosokerin imeytymishäiriö eli laktoosi-intoleranssi. Laktoosi-intoleranssi kehittyy ja oireet alkavat usein vasta kouluiässä, harvoin ennen 3–4 vuoden ikää. Sen oireina ovat vatsan turvottelu, ilmavaivat ja löysät ulosteet tai ripulointi. Oireet ovat selvimmät kaksi tuntia isomman maitomäärän nauttimisesta.

Toinen tärkeä, mutta laktoosi-intoleranssia huomattavasti harvinaisempi syy on viljatuotteiden käyttöön liittyvä keliakia. Se voi ilmetä vatsakipuina ja joskus johtaa myös suoliston limakalvovaurion myötä laktoosi-intoleranssiin. Muiden ruoka-aineiden aiheuttamat vatsavaivat ovat erittäin harvinaisia, ja esimerkiksi ruoka-aineallergiat ovat vatsakivun syynä harvinaisia. Ruoka-aineallergia ilmenee yleensä ihon nopeana lehateluna ja nokkosrokkona minuuttien tai 1–2 tunnin jälkeen ruoan syömisestä. Laktoosi-intoleranssin ja keliakian toteamiseksi tai poissulkemiseksi on nykyisin käytössä luotettavat verikokeet.

Toistuvat ylävatsakivut, närästys, pahoinvointi ja täysinäisyyden tunne ruokailun jälkeen voivat liittyä närästysvaivaan. Närästyksen taustalta voi löytyä ruokatorven takaisinvirtaus (refluksi) tai harvoin Helicobacter pylori-infektioon liittyvä mahan limakalvon tulehdus.

Tulehdukselliset suolistosairaudet eli haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti, joista käytetään lyhennettä IBD (inflammatory bowel disease), ovat lapsuudessa harvinaisia, mutta niiden esiintyvyys on selvästi kasvussa. Jos lapsella esiintyy vatsavaivojen ohella ripulia, kuumeilua, väsymystä, anemiaa tai verta ulosteessa, on syytä epäillä IBD-tautia. Potilaat ovat useimmiten yli 10-vuotiaita, mutta tautia todetaan nuoremmillakin lapsilla. Lapsi saatta herätä yölläkin ulostamistarpeeseen. Joskus IBD-tauti aiheuttaa hidastunutta kasvua ja murrosiän viivästymistä ennen suolioireiden alkamista. Jos epäily on vahvaa, voidaan tukia ulosteen kalprotektiini, joka kohoaa merkittävästi IBD:n yhteydessä.

Osalla murrosikäisistä vatsakipuihin liittyy ulostusoireita, jolloin kivut tuntuvat yleensä ala- tai keskivatsalla. Usein ulostaminen helpottaa kipuja. Ulosteet voivat vaihdella löysästä ripulista kiinteisiin ulosteisiin, ja ulostustaajuus vaihtelee suuresti. Suolikaasua voi olla runsaasti. Ärtyvän suolen oireyhtymä jää diagnoosiksi suurimmalla osalla näistä nuorista.

Toistuvien vatsa- ja kylkikipujen syynä voivat joskus harvoin olla myös virtsateissä olevat rakennepoikkeavuudet tai virtsakivet, jotka aiheuttavat virtsan kululle estettä. Tämän seurauksena yhden tai molempien munuaisten altaat laajenevat ja aiheuttavat kiputuntemuksia.

Milloin hoitoon

Toistuvat vatsakivut ovat yleinen lapsuuden ongelma. Jos ne vaivaavat lasta ja perhettä, on syytä hakeutua lääkärin arvioon. Näin on erityisesti silloin, kun lapsella tai nuorella esiintyy laihtumista, kuumeilua, pituuskasvun häiriötä, toistuvaa oksentelua, nielemisvaikeuksia, veriripulia tai yöllisiä vatsakipuja. Vaikka lapsipotilaan kipujen syynä on vain harvoin vakava sairaus, kouluikäiset huolestuvat vaivoistaan yhtä lailla kuin aikuisetkin, mikä voi edelleen pahentaa oireistoa.

Usein lapsen tutkiminen ja keskustelu riittävät asian selvittelyksi. Lääkärikäynnin yhteydessä voidaan myös arvioida laboratoriokokeiden tarpeellisuus. Niillä voi selvittää mahdollista syitä (tulehdusarvot, keliakiavasta-aineet, laktoosi-intoleranssin geenitutkimus jne.). Hoito määräytyy syyn mukaisesti.

Vatsakipujen ehkäisy

Toiminnallinen vatsakipu liittyy usein stressiin, jota aiheuttavia ympäristötekijöitä voidaan pyrkiä vähentämään ja onnistumisen tunteita lisäämään. Lapsen levolle on varattava riittävästi aikaa. Lapsilla, joilla vatsakivut liittyvät ummetukseen, ummetuksen hoito on luonnollisesti tärkeää kipuperiodien ilmaantumisen ehkäisemiseksi. Riittävään nesteen saamiseen ja liikuntaan kannattaa kiinnittää huomiota. Terveellinen ruokavalio on hyvä perusta. Säännöllinen ateriarytmi, aamupala, lounas, päivällinen sekä välipalat, on kasvavalle lapselle tärkeä. Oman ajan rauhoittaminen syömiselle yhdessä perheen kanssa on myös tärkeää lapsen ja suolen hyvinvoinnille.